Keskusteluja

Kaverin kanssa mietittiin viime viikolla, voiko huonot ultraäänikuvat palauttaa ja vaatia niitä ottamaan uusia? Se on kuitenkin ainutkertaista ja sitten muistoksi jää kuvia, joista lasta ei edes kunnolla erota. Kyllä sieltä pienen polven näki ja sormien varjot, mutta kyllähän ne kieltämättä parempia ois voineet olla.

Tämän keskustelun jännin juttu on kuitenkin se, että ensimmäinen ystäväni on siis raskaana. Hän saa toukokuussa todennäköisesti (omasta ja minunkin mielestäni) pojan :) Juurikin äsken ensimmäiset ystävät menivät naimisiin ja nyt toiset saavat lapsen. Does this mean that we're all grown up now?

Tapasin kaksi miestä viikonloppuna. Tai tapasin ja tapasin, mutta juttelin kahden _oletettavasti_ sinkkumiehen kanssa. Toinen kertoi, ettei ole tehnyt mitään kolmeen vuoteen ja toinen kysyi pakit saatuaan, että mitä tv-kanavaa katson mieluiten? Hän kun oli yhden televisiokanavan markkinoinnissa töissä. Sinänsä ihailen miehen viitseliäisyyttä. "Ei irronnut, mutta sainpahan vähän kenttätutkimusta tehtyä."

Helsingin miehet (kyllä, kaksi kappaletta on täysin pätevä ja kattava otos _kaikista_ Helsingin miehistä) näyttivät siis parastaan. *Luo haikeita katseita Tampereen suuntaan*

Aada kertoi minulle sunnuntaina pulkkamäkeen lähtiessämme, että olen hänen best friend. Tiedän, etten ole ihan exclusive, mutta hyvältä se tuntui :) Minusta on kyllä kuoriutunut ihan täysverinen täti, pyörin lauantaisin muumien kanssa, katson Dumboa, pyyhin pyllyä ja käyn pulkkamäessä. Ja nautin tästä kaikesta täysin siemauksin <3

Isotäti ihmetteli edellispäivänä hänen luonaan käydessäni, kuinka hän on ehtinyt 91 vuoden ikään. "Olen asunut Helsingissä 72 vuotta, iiks", hän sanoi ja virnisti. Hän muutti tänne 19-vuotiaana, ihan niin kuin minäkin. Minulla vuosia on takana vähän päälle kuusi. Hän antoi minulle joululahjaksi kukalliset alushousut ja rahaa. Muistutti jälleen kerran missä säilyttää osakekirjojaan ja tarjosi aina yhtä maukasta ruokaa.

Mummokaveri kiitteli kovasti kuluneesta ajasta istuessamme eilen hänen keittiössään juomassa viiniä ja syömässä joulutorttuja. "Sun siskos odotti vielä Aadaa kun sä aloit käydä täällä... Ett arvaakaan miten tärkeää mulle on, että käyt." Yhden yksinäisen mummon iloiseksi tekeminen silloin tällöin on kyllä ehdottomasti parhaita asioita, mitä olen saanut aikaiseksi. Voin suositella kaikille.

Vilnasta (uuden vuoden matkakohde, reissuun ens keskiviikkona, jes jes) kuultua. Kollega: "Siellä on samanlainen Radisson SAS kuin jossain toisessa Euroopan maan pääkaupungissa." Toinen kollega: "Euroopan suurin vanha kaupunki." Isotäti: "Paljon kerjäläisiä ja pahaa ruokaa. Hotellikaan ei ollut kummonen." Joku oli käynyt jossain hyvässä baarissa... Kaikki tuntuvat vain piipahtaneen siellä - Baltian kierroksella... Toivottavasti se ei osoittaudu Itä-Euroopan Raisioksi, joka siis on Suomen virallinen ohikulkukaupunki.

Kaverit

Miten mulla on näin mahtavia ystäviä? Välillä täytyy oikein ihmetellä, että miten ihania tyyppejä sitä on saanut ympärilleen.

Takana on siis kaikin tavoin täydellinen viikonloppu Tampereella. Vähän Kumman kaa -maratonia, vähän kossua, vähän baaria, yksi teatteriesitys. Seitsemän tyttöä. Paljon naurua ja iloisia keskusteluja. Muutamia vakaviakin. Tanssimuuvsseja Bricks-yökerhossa. Mitäpä muuta sitä voisi edes pyytää?

Käytiin tosiaan katsomassa Sofi Oksasen Puhdistus Tampereen teatterissa, kun se pääsi Helsingissä jäämään välistä. Ikävä kyllä se oli aika huono. Kirja oli niin mahtava ja odotukset korkealla. Yhteenvetona kai voisi todeta, että näyttelijät olivat korkeintaan keskivertoja ja kirjan hieno tarina oli jotenkin läiskäisty helpoimman kautta leviäksi teatterilavalle. Tietysti tässä tapauksessa pitäisi muistaa, että ensin oli näytelmä ja sitten kirja. Eli ehkä se on kirjaksi kirjoittaessa vasta hioutunut timantiksi.

Tampereella oli myös pitkiä poikia. Se on vähän niin kuin Suomen Hollanti (jossa asuvat vissiin maailman pisimmät ihmiset). Suhteellisen pitkänä tyttönä arvostan tätä tietysti kovasti.

Oli siellä ainakin kaksi yli kaksimetristäkin. Minä jopa ylitin itseni ja hain toista niistä tanssimaan. Ja se lähti :)

Viikonloppu päättyi mitä mukavammin siskon, äidin ja siskon tytön kanssa sunnuntai-iltaa viettäessä. Kumman kaa -naurut irtosivat luonnollisesti tässäkin naisporukassa ja Aada puolestaan tanssi aikas taitavasti sarjan tunnarin tahtiin.

P.s. Onko

a) laitonta
b) hullua
c) aika porvaria
d) laiskaa
e) noloa
f) hyväksyttävää

ajaa viikonlopun aikana seitsemän matkaa taksilla?

P.p.s. Lunta jes!

Sukulaiset

Olin sukuloimassa pidennetyn viikonlopun. Ihanaahan se oli. Vois käydä useamminkin jos ei tarvitsis joka kerta istua autossa 8 tuntia suuntaan. Vähän tylsää kun neljän päivän viikonlopusta kaksi päivää menee matkustamiseen... Ois voinut olla pidempäänkin jos ei ois töitä ollenkaan :)

Lunta siellä ei taaskaan ollut, vaikka p-karjalassa sukulaiset asuvatkin. Sukulaisten lisäksi lähden sinne perinteisesti itsenäisyyspäivän viettoon myös lumen toivossa. Useimmiten sitä ei ole.

Lumen puutteesta huolimatta vietettiin joulua oikeiden ruokien kera ja serkkutyttö kävi järven jäällä luistelemassa. Leikittiin, lekoteltiin, katsottiin tietty linnan juhlat :)

Mummoa piti tällä kertaa ikävä kyllä käydä tervehtimässä sairaalassa, mutta onneksi hän yllätti koko seurueen pirteydellään. Ukki puolestaan päivysti yksin mummolassa. Hyvin näytti hänkin pärjäävän, mutta jotenkin talo tuntui silti hiukan vieraalta.

Sukulaiset on kyllä ykkösiä ja oon aina pitänyt toisaalta myös rikkautena sitä, että heitä on ripottautunut ympäri Suomea. Tulee nähtyä ja reissattua. Ja arvostettua niitä rakkaita tyyppejä, joiden kotien ovet ovat aina auki.