Thursday, June 19, 2008

Siskon kaa rimpsalla

Oltiin. Ja oli ihanaa, kun ei olla pitkään aikaan yhdessä oltu missään (pariin vuoteen). Kierrettiin baareja ja tanssittiin ja juoruttiin. Parasta.

Tänään ei niin hyvä. Sisko puhisee tuossa vieressä sohvalla ja mun pitäis selviytyä kohta matkalle kohti Örinämattilan juhannuskemuja.

Hauskaa juhannusta siis. Jos ei heilaa helluntaina, kolme juhannuksena!

Wednesday, June 18, 2008

Berlin-Seinäjoki

Viime viikon alku hurahti työmatkalla Berliinissä. Huh ja vau. Tosi rankka tiukkaan aikataulutettu reissu, mutta ihan mahtava samaan aikaan. Ihan upeita kokemuksia sain niin yksityisihmisenä kuin toimittajanakin. Jännitti tosi paljon alkuun. Välillä kiusallisissa tilanteissa hoen itselleni Pretty Womanista opittua "Stop fidgeting" -repliikkiä. Yleensä toimii. Ja äkkiä se alkuressi kuitenkin ropisi pois ja aloin nauttia joka hetkestä.

Muutaman tunnin ehdin kierrellä kaupunkiakin (ja teinkin sen tarmokkaasti 30 asteen helteessä niin, että tuli maailman suurin rakko jalkapohjaan) ja tunnin verran oli aikaa shopata. 5 paitaa yhteensä 55 euroa. Not too bad, I think. Söin kaikkia ihanuuksia (parsaa eri muodoissa, sushia, pikku vaahtojälkkäreitä... kaikennäköstä). Pääsin akvaarion sisällä kulkevaan hissiin. Asuin hienossa hotellissa. Näin Berliinin muurin pätkän. Kävin happibaarissa hengittelemässä puhdasta happea. Koska vaan uudestaan, toivottavasti töistä lähettävät.

Työmatkan muodossa tapahtuneen väistämättömän pienen aikuistumispyrähdyksen jälkeen olikin sitten pakko torstaina ravata pää kolmantena jalkana Seinäjoelle Provinssirokkiin. Siellä miinustuikin sitten kaikki alkuviikon aikuistumispisteet. Kertaa kahdeksan.

Säät eivät tänä vuonna hellineet samaan malliin kuin aiemmin, mutta se häiritsi yllättävän vähän. Tarpeeksi vaatteita päällä joka yö meni lähes aamuun asti laulaessa ja rupatellessa. Tällä kertaa tein myös vähiten bändejä nähty enkat omalla kohdallani. Näin Linkin Parkin, Serj Tankianin, Paula Koivuniemen ja Foo Fightersin. Kaikki hyvät :)

Noh, Seinäjoella on aina kiire. Tällä kertaa oli ihan älyttömästi tuttujakin. Sellaisia, joihin törmäsi sattumalta. Sellaisia, joihin yritti törmätä siinä onnistumatta. Sitten sellaisia, joihin törmäsi tarkoituksella.

Oli kyllä mielettömän hauska reissu. Torstaista sunnuntaihin. Aamusta iltaan. Likaisista bajamajoista Höpön kaverin saunaan. Serj Tankianin jälkeen nähdystä mahtavasta ilotulituksesta Tampereen tien Essolla nautittuun kaakaojuomaan ja tuplajuustoon. Kylmästä hodarista poikien ylläri mansikoihin ja suklaakastikkeeseen. Syvällisistä avautumishetkistä rikkinäiseen puhelimeen (Akvar, tuo lapio!) ja pissa-kakka-juttuihin. Paula Koivuniemen keikalla itkuun pillahtaneista pojista aamuyöllä oksentaviin tyttöihin. Hauskaa all the way.

Paras juttu oli kuitenkin se, että neljä ihmistä matkasi tuossa joskus ennen puolta yötä sunnuntaina Seinäjoelta autossa kohti Helsinkiä. Kaikki neljä toivoivat kuulevansa radiosta Riki Sorsan Muuttohaukan. Syinä sellaiset viikonlopun aiemmat aivoitukset, joita vain Provinssirokissa käyneet voivat ymmärtää. Kuski räplää kanavia ja sanoo: Mä kokeilen löytyiskö joltain kanavalta. Suomipop. Ja Riki Sorsa: Muuttohaukka!! Voitteko uskoa. Haluaisinpa vaan tietä miten paljon kyseistä kappaletta nykyään radiosta soitetaan eli what are the odds?

Tällä hetkellä olen Naantalissa ja juurikin tällä sekunnilla lähden leikkimään Tirpun kanssa. Illalla lähdetään siskon kanssa rimpsalle Turkuun. Ja huomenna vissiin sitten jo Juhannuksen viettoon. Viimeisen kolmen viikon aikana olen ollut Helsingissä ehkä 4 yötä. Kesä on ihanaa, mutta aika rankkaa aikaa.

Friday, June 6, 2008

Lähes valmis toimittajan renttu

Olen opparia (ja yhtä pirun rästitenttiä) vaille valmis toimittaja -medianomi. Vautsi, yllätys itsellenikin. Hyvä minä. Se opinnäytetyö vaan, se tulee kirpaisemaan. Mutta mitäs sitä vielä miettimään. Kuten olen jo monille hokenut: Se on syksyn asioita.

Myöskin työssä menee hyvin. Tänään tein päivän duunia parvekkeella hikeä valuen ja auringossa käristyen. Ensi maanantaina lähden työmatkalle Berliiniin. Eli vois sanoa, että työrintamalle kuuluu aikalailla kesäistä ja kivaa.

Ja eläkettäkin on tienattu jo kerrassaan 16 euron edestä. (Jos katsoin oikeaa lukua) Kandee muuten käydä vilkaisemassa työeläkkeen-sivuilla (jotka kyllä kaatuilee vähän väliä). Sieltä näkee kaikkea hauskaa omasta työhistoriastaan.

Nyt kuitenkin otetaan suunta kohti Rymättylää ja kesämökkiä. Adios kaupungin pöly ja tietokoneet ja tervehdys lampaiden määintä, sauna ja vihreys.

Monday, June 2, 2008

Kohtauksia viime viikonlopulta

Nöykkiössä ihanan pienen kauppatieteiden maisterin valmistujaisissa perjantaina. Punapäinen 15-vuotias julkkiksen poika, joka toimi juhlissa tarjoilijana, nauratti pöytäseurueellista tyttöjä kysymällä heiltä viattomalla äänenmurroksettomalla äänellä: "Onko teillä täällä jotain puutteita?" Hassun nimen omaavan, mutta mielettömän söpön, puolitoistavuotiaan äiti puhui viiteryhmistä (muskari) ja kipeistä tisseistä. Se oli ikäiseni ja taisi olla uudestaan raskaana. Minulla oli päällä vihreä kesämekko ja tunsin oloni kuplivaksi.

Lähipuiston nurmikko lauantai-iltapäivänä. Valmistujaisten jälkeinen paha olo taittui nopeasti rennoksi makoiluksi helteessä paistatellessa. Puistotorkkujen ottaminen kahden Helsingin parhaan tytön välissä toi mieleen nuoruuden kiireettömät päivät. De ja vu. Mielestäni suvivirsi olisi sopinut tilanteeseen. Sanoin sen ääneen ja tytöt lauloivat sen minulle.

Nurmikolla tarpeeksi (5 h) makoiltuamme kolme punaihoista tyttöä nousi vastahakoisesti ja lähdimme siirtymään kohti uusia juhlia. Kaljahyllyn luona kaupassa aivastin kahden nuoren miehen takana. Molemmat pelästyivät, toinen tiputti kädessään olleen sixpäkin. Onneksi siinä oli tölkkejä.

Veräjänlaakson teinien kansoittamalla uimarannalla. Kertakäyttögrilli oli susi, mutta onneksi kaikki saivat lämpimän makkaran ja herkullista itsetehtyä perunasalaattia. Ja Fresita maistui tutulta ja makoisalta, vaikka vieressä koulunsa päättänyt teini pissikin ympäri nurmikkoa. Ei osunut ja se riitti. Aikuinen nainen sentään käy puskassa pissillä. Kesän eka sellainenkin. Ja mölkky.

Sauna. Neljä pyllyä mahtui juuri ja juuri ylimmälle penkille. Hikinen ihokosketus ei haitannut. Veisattiin suvivirsi uudelleen. Maisteltiin granaattiomenalikööriä. Naurettiin läpi muutama YouTube-video ja monta hauskaa juttua parvekkeella.

Lauantai-illalla koin hartaan hetken. Minä ja paras kaveri. Me teimme kypsän päätöksen. Olemme siis epäilyistäni huolimatta siihen kykeneväisiä. Baari jäi väliin. Ehkä mielissä kirveli vielä viime öiset jyskyt tanssilattialla. Urpot vessassa. Ja typerät naiset narikassa.

Sunnuntaiaamuna Suomen Lahdella. Meri avautui laivan eteen valtavana ja aurinkoisena. Tuuli tuiversi tukassa kannella. Vähän turhan lujaa. Oli kylmä. Pelikoneiden luona bongasin matkan ensimmäisen vyölaukun. Sain pisteen. Tallinnassa vietetyt kaksi tuntia kuluivat juosten. Ensin alkoholipoodista toiseen. Pettymys. Ei kuivaa omenasiideriä missään. Sitten juostiin läpi ruokailun Elevant-ravintolassa. Mahtavaa itämaista ruokaa, liian vähän aikaa. Sitten juostiin takaisin laivaan. Jonka jälkeen ympäri tax freetä. Pariinkin otteeseen. Puheliaat tädit tarjosivat kiitokseksi kassien vahtimisesta muutaman desin fisua. Se lämmitti takaisin tulomatkaa edelleen tuulisella kannella.

Kristallikallon valtakunta, Tennispalatsi sali nro 1. Nopean, mutta sitäkin hauskemman, reissun jälkeen ostetut juotavat kipattiin kotiin. Taas juostiin. Tällä kertaa elokuviin. Se oli. Noh Indiana Jones -elokuva. Viihdyttävä, mutta vähän ylilyövä.

Sunnuntaiyönä lopen väsyneenä, mutta sunnuntai-ikävät onnistuneesti välttäneenä, nuuhkin kotimatkalla kylmenevää kesäilmaa ja odotin kesää enemmän kuin koko talvena. Kotirappusillani odotti tyttö, jota kadulla seivova poika suuteli. Vedin käsiäni hihojen sisään ja sanoin: "Anteeksi." He siirtyivät ja jatkoivat. Kesä tuntui taas hetken yllättävän kaukaiselta.