Nyt se on vihdoin tehty. Ensimmäinen seitanerä. Noudatin prikulleen Chocochilin ohjetta, koska luettuani kaikenlaisia kommentteja kuinka seitanista tulee "purkkaa" ja "kamalan makuista" paineet olivat kovat. Halusin onnistua. Olen vähän kyllästynyt soijan makuun ja itse asiassa seitan on ravintoarvoiltaankin tofua parempaa.
Ja onnistuinhan minä. Siitä tuli kerrassaan hyvää. Mureaa. Noudatin myös marinoinnissa Chocochilin jerk-ohjetta. Seitan-palat leikkasin aika pieniksi ennen marinointia, koska ehtivät olla vaan pari tuntia. Seuraavana ja sitä seuraavana päivänä maut vaan paranivat.
Homma ei ollut lainkaan niin työlästä kuin olin pelännyt. Vaikein osuus oli ehkä hankkia aineet, joista vehnägluteiinin tilasin Hyvinvoinnin tavaratalosta ja gram-jauhot hain Ruohonjuuresta (josta varmaan olisi vehnägluteiiniakin saanut). Näitä molempia pitäisi saada myös etnokaupoista. Meidänkin lähellä on yksi, pitää käydä tsekkaamassa se ensi kerralla.
Mikä bonusta seitania voi myös pakastaa! Eli suunnitelmissa on heti suuremman satsin veivaaminen, jolloin sitä voisi aina tarvittaessa vetää pakkasesta lihan tapaan kastikkeisiin yms. Jes.
Suosittelen siis lihansyöjillekin - maku hyvä, koostumus lihamainen (ei sitä nyt lihaisaksi ihan voi sanoa) ja tuote lähes rasvaton! Ja meille saa tulla maistelemaan, tästä tuli meinaan saman tien meidän keittiön vakioraaka-aine. Ja nyt kun tiedän miten se tehdään eli olen seitan-master, uskallan varmaan ruveta kehittelemään omiakin reseptejä!
P.s. Nimi seitan tulee japanista ja tarkoittaa "olla tehty proteiinista". Ei yhteyttä pimeyden ruhtinaaseen.
No comments:
Post a Comment