Mielipuolen päiväkirja

Martti Suosalo oli aivan mahtava. Käykää katsomassa, vaikuttavaa oli. Erilaista.

Tässä seuraa omaa mielipuolista tekstiä. Sitä lukiessanne suosittelen pitämään mielessä, että minulla on syntymäpäivä lauantaina ja siksi oikeus pieneen eksistentiaaliseen kriisiin. (Eli älkää ottako ihan tosissanne)

Vanheneminen ei minua varsinaisesti pelota. Sehän on vaan numero. Mutta mikä minua aina näinä lokakuun pitkinä yksinäisinä hetkinä pelottaa, on se, että onko tämä mun elämä millään mallilla? Mihin mä oon menossa ja mistä tulossa? Mitä mä haluan ja mitä mä saan ja kuinka näiden kahden välillä tasapainotellaan?

Vuodet vilisee tuossa ja mä suunnittelen ja haaveilen, mutta mitä oikeasti tapahtuu? Ja onko se mitä tapahtuu sittenkin oikeasti sitä mitä haluan? Mulla on osa-aikatyö (oikeasti lähes kokoaikainen), jossa viihdyn ja jolla elätän itseni. Miksi mulla edes pitäis olla vakituista, jos näin on hyvä?

Mulla ei oo miestä, mutta yksinolo on hyvä- useimmiten. Vähän enemmän sutinaa sais olla, mutta haluaisinko mä oikeasti edes mitään vakavaa suhdetta?

Mulla on 20 neliön pieni vuokrakämppä, joka ei oo kummosessa kunnossa. Mutta se on hyvällä paikalla ja halpa. Ja asuntolainaa ei mulle kuitenkaan annettais. Ja haluanko mä sitoa itseni loppuelämäkseni lainakoukkuun? Ja jos en halua, niin miksen ja pitäiskö mun haluta?

Toiset kirjoittaa vakituisia työsopimuksia, asuntolainoja ja vihkitodistuksia ja mä mietin mitä mä haluan kirjoittaa?

Kun en mä tiedä. Tai tiedän. Kirjan ;)