Addiktio on tullut siihen pisteeseen, että tätä levyä on kuunneltava ainakin kerran päivässä. Jos ei se soi stereoissa niin soi se päässä kuitenkin. Sit on tarkistettava, miten toi kohta muuten jatkukaan!
Ensikuuntelemalla en kauheasti tykännyt. Nyt kävi näin.
Tämä levy soi myös meidän vuokra-auton kiitäessä Bosnian ja Kroatian vuoristojen yli, ali, ohi ja läpi. Sopi dramaattisuutensa vuoksi mainiosti näihin maisemiin.
Välillä kun kuskia alkoi väsyttää, piti hoilata oikein kovaa.
Minusta tämän kyseisen levyn kaikki kappaleet ovat kuin juuri sellaisia novelleja, jollaisia haluaisin itsekin osata kirjoittaa. Levy myös yhdistää Suomen parhaita naisääniä. Ja siinä vaan on tasoja niin monta.
No se on tietysti:
"Sä halusit nukkua pitkään ja valvoa aamuun asti,
keskeytit jokaisen lauseen jonka aloitin vakavasti.
Silloin kuumina iltapäivinä kuljettiin samoja teitä,
joilla Hemingwaykin kulki joskus kauan ennen meitä.
Sillalla naurettiin kumpikin, sykki sydän suoniin verta,
ja ne jotka tietää paremmin sanoo,
rakkaus on rikos joka kerta."
Kerkko Koskinen Kollektiivi
No comments:
Post a Comment