Tätä kysymystä on kyseisessä järjestössä pyöritelty jo vuosia ja asiasta oli selvät kaksi eri koulukuntaa. Ei pidä ja pitää.
Ymmärsin alusta asti jollain tapaa molempia näkökulmia. Mieskin voi olla feministi ja tasa-arvon nimissä hänellä tulisi olla oikeus liittyä Suomen suurimpaan feministijärjestöön. Toisaalta naisilla on oikeus omaan tilaan, omaan järjestöön.
Kysymys kuuluikin lopulta, haluaako Unioni olla ensisijaisesti naisten (feministinen) järjestö vai feministinen järjestö? Hieman yllättäen nämä kun eivät olekaan yksi ja sama asia.
Kokouksessa naisten järjestönä säilymistä puollettiin esimerkiksi sillä, että Unioni on naisille turvasatama, jossa saa olla kokonaisvaltaisesti nainen ja miesten läsnäolo muuttaisi naisyhteisön dynamiikkaa. Käy järkeen!
Miesten jäsenyyttä puollettiin sillä, ettei yhteistyötä pitäisi pelätä vaan antaa kaikkien ajaa naisasiaa. Mies ei ole uhka, vaan tekisi feministijoukosta entistä vahvemman. Käy järkeen tämäkin!
Minulle tärkeämmältä kuulosti loppujen lopuksi ylempi ja Unioni päätti, minunkin äänelläni, että se pysyy naisten järjestönä. Mukaan ovat nyt virallisestikin tervetulleita kaikki naiseksi itsensä määrittelevät henkilöt. Sotun loppuosaa ei katsella.
No comments:
Post a Comment