Ilmottauduin tämän nimiselle kurssille työväenopistoon tänä keväänä.
Aivan. Puhu vaan. Todellakin.
Elämäntaitoja opettelemaan. Turhaa huolehtimista välttämään. Aivan. Tiedän, mitä ajattelette. Kukkuu!
Unettomina öinä huolehtiessani milloin mistäkin iloitsin jo siitä, että tapaan kohtalotovereita. Mietin kehtaisinko paljastaa kaikki, mistä oikeasti huolehdin. Voisiko siellä olla joku minuakin pahempi huolehtija?
Sitten kurssi peruttiin osallistujien vähäisyyden takia. P:nkin mielestä minun olisi pitänyt kurssille päästä. "Mä olisin voinut ilmottautua ja maksaa siitä kurssista, vaikken ois tullut, että sä oisit päässyt."
Eilen tilasin kurssin oppikirjaksi tarkoitetun Huolena huolehtiminen Adlibriksestä. Samaan aikaan tilasin Pohjois-Korean vankileiristä kertovan kirjan Area 14, kun se sattui silmääni jostain listasta.
Tajusin sen vasta tänään, eilen siinä ei ollut munsta mitään kummallista.
Että kummastakohan teoksesta sitä sitten alottaisi sen huolehtimisen vähentämisen?
No comments:
Post a Comment