Viinipullo kassissa

Istun lauantai-iltana metrossa yksin. Minulla on laukussa viinipullo. Olen menossa juomaan sitä ystävieni kanssa.

"Mennäänkö baariin?" kuului kysymys aiemmin päivällä mesessä. Tilanne vaati mielestäni capslockeja. "KYLLÄ".

Minulla on päälläni musta paita, jossa ei voi imettää. On juhlallista pukea ylleen jotain, missä ei ole ylimääräisiä luukkuja. Rintaliivitkin ovat topatut ja luukuttomat. Ja ahdistavat. Kymmenen kuukauden imetyksen jälkeen ei ehkä ole ihme, että entisen elämän liivit ovat epäsopivat. Muistaisinpa joskus ostaa uudet.

Metron ikkunasta katsoo takaisin ihan tavallisen näköinen kolmekymppinen nainen. Hän on meikannut ja hiuksissa tuoksuu lakka. Hänestä ei ehkä arvaisi, että hän on viikon ajan heräillyt joka yö parin tunnin välein. Paitsi viime yönä, kun mies ehdotti, että voisi hoitaa yksin Arvon yöheräilyt.

"Ethän sä muuten jaksa juhlia..." Ihana mies. Ensi yönäkin odottaa sohvapaikka. Ihana uni.

Oranssi muovipenkki on nihkeä. Minusta tuntuu vähän samalta. Ihan kuin olisin vieraana jonkun muun elämässä. Jonkun nuoremman ja vapaamman.

Muistan kyllä erinomaisesti sen tunteen. Viinipullon kanssa juhliin, mitä kaikkea tänä lauantaina... perjantaina... tai keskiviikkona voikaan tapahtua. Täydellinen vapaus, huomennakaan ei ole velvoitteita. Ei oikeastaan koko ensi viikolla.

Nyt siitä vapaudesta tuntuu enää häivähdys. Velvoitteettomia päiviä ei enää ole. Yhdelle olen aina äiti.

Muistan myös kutkutuksen siitä, mahtaako tämä olla se ilta kun löytyy joku kiva. Viimeiset sinkkuvuodet olin aina pieni haku päällä. Sitten ihan yhtäkkiä se kiva osui tielle. Siellä se kohta lukee pojallemme unisadun. Ikävä vihlaisee.

Ystävien kanssa se vapauden häivähdys ottaa nopeasti vallan. Huumaava nousuhumala, paljon naurua ja vähän kyyneleitä. Olenkin edelleen se sama. Matkapullot ja sporalla Looseen. G&T ja huono DJ!
Sitten kello 2.30 huomaan, että rintaliivit puristavat aiempaa enemmän. Pumppaan vessassa. Vessapaperia ei ole ja kengät tarttuvat lattiaan kiinni. Naurattaa. Äitiys muistuttaa itsestään.

Kotimatkalla odotan jo aamua. Ikävä pientä tuhisijaa. Ensin kuitenkin se uni. Ihanan illan päätteeksi ihana uni.

Kuva kesältä. Fiilis eilen sama.