Olen välillä vitsaillut, mahtaako Arvo olla minun poikani ollenkaan.
Hän kun ei näytä yhtään minulta ja hänhän ilmestyi verhon takaa
elämäämme vähän kuin "tyhjästä". Mistäs minä tiedän, mistä hän tuli?!
Isästä ei kyllä ole ollut epäilystä missään vaiheessa, niin
samannäköisiä he ovat olleet alusta asti. Viimeisimpänä todisteena tästä
näytimme kylässä käyneille mummoille mieheni 6-kuukautiskuvia
aikomuksena kertoa, että aiomme ottaa Arvosta samanlaisia samalla
studiolla. Ennen kuin ehdimme sanoa mitään, he olettivat niiden olevan
kuvia Arvosta ja päivittelivät ylisanoin söpöläistä.
Minun piirteitäni olen kuitenkin metsästämällä metsästänyt ja todennut vain, että hän saanee minulta sitten säteilevän persoonallisuuteni.
Välillä aina joku sanoo, että "no nyt se näyttää ihan sulta", mutta
toistaiseksi olen varma ainoastaan pikkuvarpaan kynnestä. Sen on Arvo
perinyt äidiltään, niin on samanlainen kippura kynsi se.
Sitten yhtenä päivänä selailin omaa vauva-albumiani ja sieltä tuli
eteen tutunoloinen kuva.
Heeeetkinen, tämän ilmeen mä olen nähnyt
ennenkin!
Ja totta tosiaan, kiukkuilme. Sen olen onnistunut lapselleni siirtämään. Äitin poikahan se!
No comments:
Post a Comment