Oletko raskaana? Viikonloppu lähestyy ja bilekutsu polttelee
taskussa, mutta et vielä halua ystäviesi tietävän pientä salaisuuttasi.
Ei hätää! Kerää alta bloggaajan, jolla ei ole ollut tapana syljeskellä
laseihin, vinkit alkoholin välttelyyn ilman, että kukaan huomaa. Näillä
onnistut varmasti!
Ja siis en ole raskaana, jos joku nyt sellaista epäilee. Itselläni ei
ole mitään salattavaa! Eikä niitä bileitäkään ole enää entiseen
malliin, joten salailu tuskin vaatisi ihan näin suuria agenttikeinoja
kuin mitä harrastin Arvon raskauden ollessa aluillaan.
Monet raskaana olevat voivat kemuissa varmasti turvautua selitykseen
"tulin autolla". Minulla ei tähän ole mahdollisuutta, koska minulla ei
ole ajokorttia. Joten Amerikan temppuja piti keksiä!
Juurikin näihin aikoihin kaksi vuotta sitten sain tietää olevani
raskaana. Tiedossa oli heti muutamiakin tilaisuuksia, joissa asian
halusimme vielä salata.
Itse asiassa sinä päivänä kun testi näytti hailakan
hailakkaa plussaa, jota mies ei vielä edes erottanut, mutta paras ystävä
kyllä erotti, oli hyvän työkaverini läksiäiset. Tietenkin pubissa!
Minä tosiaan olen perinteisesti ollut aina valmis juhlimaan. Ja kun
oli juhlan paikka, serkun kaiman naapurin kissanristiäisetkin kävivät
jossain vaiheessa parikymppistaivalta vallan mainiosti syyksi, niin olin
yleensä viimeisten joukossa vielä pystyssä.
Myönnetään, että olen edelleen erittäin mielelläni paikalla, jos
jossain juhlitaan, mutta toki kerrat ovat vähentyneet. Ja nykyään
viimeinen bussi kotiin lähtee aina aiemmin kuin ennen. Ja seuraava päivä
on traagisempi.
No joo! Mutta siis läksiäisiin, joissa en ollut vielä edes ihan
varma raskaudesta. Join koko illan aikana kaksi pientä siideriä. Ja
litroittain vettä välissä. En ole koskaan juonut siidereitä niin
hitaasti. Ja vettä niin paljon.
Vietimme pubissa kuitenkin koko illan.
Piti oikein keskittyä siihen juomiseen, että hörppi tarpeeksi pienesti.
Toki se oli helppoa, kun ei päässä nyt muutenkaan mikään muu pyörinyt
kuin se aamuinen testi.
Pubista menimme vielä parin työkaverin kanssa McDonaldsiin, jossa
toinen heistä sanoi, että oli pubiin tullessaan miettinyt, että mahdanko
minä juoda. "Et siis selvästi ole raskaana." En en en en en.
Jokunen viikko tämän jälkeen, kun plussa oli jo varmistunut ja
tyyppikin todistettavasti nähty varhaisultrassa, oli vuorossa parhaan
ystävän ja hänen miehensä (Arvon nykyiset kummit) pääsiäistuparit. Sitä
ennen kävimme sukulaisilla syömässä pääsiäisen juhla-ateriaa ja tarjolla
oli kuohuviiniä. Sen kävin nakkaamassa vessassa lavuaariin.
Tupareihin olin valmistautunut huolellisesti täyttämällä vanhan
tavallisen viinipullon alkoholittomalla viinillä. Se oli kuitenkin niin
pahaa, että teeskentelin koko illan tekevinäni spritzereitä, "kivaa
kevätjuomaa", eli laimensin viiniä vissyllä.
Täydestä meni. Baarissa jatkoilla join yhden alkoholittoman siiderin.
Jäimme kavereille myös yöksi ja aamulla yksi ystävä totesi, että
"eilisestä menosta päätellen kukaan ei ainakaan ole raskaana?" Ei ole.
Ei ei ei.
Frankfurtin reissussa ystävän luona kieltäydyin hänen tarjoamastaan
tervetulokuohuviinistä ja sanomatta muuta sain vastaukseksi halauksen.
Kuvassa juon ainoaa tosi hyvää alkoholitonta olutta, jota olen koskaan
juonut. Saksalaista siis.
Kuvan taisin jakaa Instagramiinkin aikoinaan.
Katsokaas kaikki, olutta tässä nautin Frankfurtin keväässä. Enkä
ainakaan raskaana ole! En en en.
Sitten olikin ONNEKSI jo aika kertoa!
No comments:
Post a Comment