Vauvan ekat maistelut

Arvo on maistellut soseina tähän mennessä:

Bataatti, porkkana, parsakaali, banaani, kaura, päärynä, mango, luumu, lohi, omena, minttu

Sormiruokina on kokeiltu:

Maissinaksu, banaani, porkkana (sekä imeskeltävänä versiona raakana ja höyrytettynä), kurkku, parsakaali, vesimeloni, avokado (oi, mikä herkku!) + jäätelöt

Tosiaan Arvo on hiffannut syömisen melko nopeasti sekä lusikalla että sormin. Jostain syystä mulla oli etukäteen tällainen fiiliskin, että syömisestä ei tule Arvon kanssa ongelmaa (noh, kahden viikon kokemuksella toki koputan tässä kohtaa puuta!).

Kaikki menee, enemmänkin menisi mitä tähän mennessä on annettu. Kaurapuuro ei hirveästi kiinnosta, enkä halua tuputtaa ja nyt kun en ole sitä antanut, niin tuntuu että Arvon vatsakin voi paremmin. Ehkä on turhan aikaista viljoille, kokeillaan vähän ajan päästä sitä uudestaan.
Edelleen siis mennään ruokailun suhteen ihan rennolla otteella. Imetys ei ole vähentynyt (päinvastoin lisääntynyt yöaikaan, ärrpurrmurr), eikä sen kuulukaan vielä tässä vaiheessa.

Allergiaoireita ei ole ilmaantunut, parsakaalista posket hieman lehahtivat. Ja nyt näyttää kasvot herkistyneen jo toisille wipseille, mutta käytössä on nyt kestotalouspaperit. Ne onkin aika käteviä, ensin pyyhkii vauvan ja sitten pöydän ja lattian ikään kuin samalla "rätillä". Sit pesuun.
Istuminen syöttötuolissa on edelleen tosi huonoa edes tuettuna. Harmi, kun muuten sormiruokailuun tuntuu olevan kiinnostusta ja se sujuukin tosi hyvin, sillä käsi-suu-koordinaatio on jo hyvä ja Arvo pureskelee ruokaa ikenillään.

Olen nyt ottanut Arvon mukaan keittiöön hengailemaan, kun kokkailen. Joku kiva muovinen keittiöväline yleensä pitää hänet kiireisenä lattialla ja koko ajan ei tarvitse rampata olohuoneessa katsomassa mihin pikkuperuuttelija on jo ehtinyt.

Aamuisin tavaksi on muodostunut, että Arvo syö syöttötuolissa (päivän ainoa kerta, kun istutan siinä tovin vahvasti topattuna) pelkässä vaipassa aamupalaa ja minä laitan samalla itselleni kahvia ja syömistä. Tänään aamulla ruokalistalla oli banaania ja avokadoa omin sormin ja päärynäsosetta lisäksi. Avokado oli ihan hitti, valitettavasti oli niiin kypsä yksilö, että siivu putosi kuorestaan ja hajosi Arvon käsiin alta aikayksikön.

Arvo kakoo jonkun verran ja välillä suuhun sujahtaakin melkoisia palasia ruokaa, jolloin minä vedän syvään henkeä. Toistaiseksi sieltä ovat onneksi kaikki liian suuret palat tipahdelleet pois ihan itsekseen. Ja tosiaan hän on syönytkin vain sellaisia "suuhunsulavia" ruokia itse, mitään vahvempaa en ole vielä uskaltanut antaa eikä ole tosiaan mikään kiirekään. Lopuksi hörpytän vettä snapsilasista lähinnä suun huuhtomiseksi ja sitäkin kuuluu nielemisäänistä päätellen kulkeutuvan mahaan asti.

Ja ei meinannut Arvon 98-vuotias isoisotäti uskoa silmiään, kun Arvo veteli Lauttasaaren Pub 52:n lounaalla omin käsin vesimelonia. Tädin mielestä (toki äidinkin) Arvo on vallan edistyksellinen ikäisekseen ja nyt vielä tämäkin. "Siis hänhän syökin jo itse, ajatella!" täti päivitteli kovaan ääneen.
Tässä imeskelyssä kova porkkananpala, excuse the pyykkivuori taustalla!