Kehoitus kaikille ja muistutus itselle. Menkää hei Lappiin! Me mennään kerran vuodessa tästä eteenpäin. Piste.
Kaksi vuotta sitten vietimme joulua lapissa ja rakastuin pohjoisiin
maisemiin uudelleen. Tai ensimmäistä kertaa näin aikuisena. Lapsuudessa
kävimme Lapissa parikin kertaa vuodessa, mutta omilleni muuttamisen
jälkeen olen käynyt vain kerran kavereiden kanssa ruskareissulla.
Jo kaksi vuotta sitten vannoin, että nyt Lappi tulee vuosittaiseen
reissuohjelmistoon. No, sitten tuli raskaus ja talvivauva (joka ei toki
estä reissaamista, mutta me ei koettu tarpeelliseksi siihen väliin). Nyt
vuoden tauon jälkeen vietimme taas joulun Lapissa. En kestä, miten
hienoa siellä on!
Koko joulu oli kerrassaan ihana, kiitos joulujengin, joka koostui
mummusta, varapapasta ja siskonperheestä. Oli ruokaa, pukki, lahjoja,
herkkuja, aamuriehuja, iltariehuja, saunaa, kylpylää, ulkoilua,
hengailua ja paljon kaikkea Frozenia, kiitos vaan kahden televisioinnin
ja 4-vuotiaan jouluun osuvien synttäreiden sekä tietysti joululahjojen.
Aattoaamuna 4-vuotiaalta kysyttiin, että mikä päivä tänään on? "Se päivä
kun Frozen tulee telkkarista suomeksi!"
Tällä kertaa kokeilin ensimmäistä kertaa sitten teinivuosien myös
talviurheilulajeja. Laskettelua ja hiihtoa. Nehän on kivoja molemmat,
jos on lunta ja ilmat sekä maisemat kohdillaan. Ihme kyllä en kaatunut
laskettelurinteessä, mutta murtsikoilla vedinkin sitten nenälleni.
Nelivuotiaalla siskontytöllä meni hiihdot ja laskettelut vähän
sekaisin. Olimme hänen kanssaan ladulla ja hän ihmetteli, koska se mäki
tulee. Mikäs mäki? "No, se missä on ne valot!". Hän olikin siis vähän
pettynyt maastohiihtoon, action-mimmejä tämä!
Ja revontulet. Porot. Lumiset puut. Taivaanrannat. Narskuna kenkien
alla. Uutena viehätyksenä kirpsakka puna Arvon poskilla. Lämmin glögi
sitten sisällä. Arvo ei toki vielä ymmärrä esimerkiksi pulkassa
istumisen hienoutta, mutta oppinee sen ennen kuin huomaammekaan - isänsä
puhui jo jotain omasta lumilaudasta...
Ainut mikä Lapissa ei ole hyvää tähän aikaan vuodesta on hyvin hyvin
lyhyt valoisa aika. Neljä tuntia tehokasta peliaikaa ja sitten. Pimeys.
Itsellä on kivat muistot lapsuuden talvista Lapissa, vaikka ne
jossain vaiheessa värittyivät teinivuosien "mulla on niin tylsää joka
paikassa koko ajan ja en todellakaan lähde ulos" -angstihommiin.
Mutta niin, tässä pari kuvaa, jos ette muuten usko! Menkää Lappiin!
No comments:
Post a Comment