Arvo nukkuu nyt 90 prosenttisesti kokonaisia öitä (klo 20 - klo 7/8). Minä puolestani nukahdan helpommin ja luonnollisesti Arvon yöheräilyjen "loputtua" nukun enemmän kokonaisia öitä itsekin.
Arvon uni on tosiaan nyt jotenkin loksahtanut paikoilleen. Reissussa tajusimme yhtäkkiä, ettei hän ole juuri heräillyt öisin, vaikka olemme uusissa paikoissa parin päivän välein. Hän myös nukahtaa omaan sänkyynsä itse, jota on jatkunut jo kauan, mutta nyt pääasiassa ilman minkäänlaisia huuteluita tai käyntejä huoneessa sänkyyn laittamisen jälkeen.
Haluaisin sanoa, että meidän pitkäjänteiset ilta/yörutiinit tuottaavat vihdoin tulosta, mutta enpä nyt paukuttele henkseleitä sen enempää kuitenkaan. Koska tämäkin voi olla vain vaihe. Ja koska flunssakausi on meillä jo käynnistynyt. Poskihampaatkin ovat tulematta. Ja aina kun paukutan henkseleitä, jotain menee seuraavana päivänä pieleen. Esimerkiksi kun 6-kuukautisneuvolassa kehuin, että hyvin nukutaan ja jaksetaan. Kirjaimellisesti seuraavana yönä Arvo lopetti nukkumisen ja oli nukkumatta unikouluun asti.
Oma nukkumiseni puolestaan on ollut vaikeaa koko elämäni. Tarvitsen itse asiassa aika vähän unta (n. 6-7 tuntia), mutta kuten olen nyt huomannut olisi tosiaan optimaalista nukkua se yhdessä pätkässä. Mikään 2+2+2 tai pahimmassa tapauksessa 0,5+1+0,5+2+0,5 ei mulle riitä.
Herkkäunisena nukkumiseeni vaikuttaa moni asia ja tietenkään tämä pikkulapsiaika heräilyineen ei ole sitä helpottanut. Nyt minun uniini on Arvon unien lisäksi vaikuttanut selvästi sokerittomat illat / elämä. Lisäksi puhelimessani on sinivalosuodatin, joka räpsähtää ilta-aikaan päälle.
Olen nukkunut hyvin jo pidemmän aikaa ja pitkäaikainen univelka on pikkuhiljaa väistynyt. Sitä univelkaa ei varsinaisesti enää edes huomannut, sen kanssa vain tottui elämään. Se kulki tuossa mukana, kuin ylimääräinen 10 kilon säkki selässä, mutta kulki kuitenkin. Jos nyt miettii jälkikäteen, niin 1,5 vuoden aikana nukuin kokonaisia öitä ehkä joitakin kymmeniä. Karkea arvioni olisi ehkä 30/550. Tuskin ihan pahasti liioittelen...Nuku, nuku nurmilintu (Henna)
Väsy, väsy västäräkki (Arvo)
Tee sä pellolle pesäsi,
Koivunoksalle kotisi,
Kalliolle kartanosi!
Sokeri En ole sen enempää tutkinut sokerin ja unen välistä yhteyttä, ihan omista kokemuksistani vain olen päätellyt. Ja jollekin se ehkä on ihan ilmiselvää, mutta mulla kesti kolmisenkymmentä vuotta huomata, että sokeri ei kuulu iltoihin, jos haluaa nukahtaa nopeasti!
Arvohan ei juuri sokeria syö. Joskus toki herkutellaan, mutta yritetään vältellä turhia sokereita arkiruoissa.
Paras iltapala Arvolle tällä hetkellä on (koska kesä) maustamaton kaurajugurtti tuoreilla marjoilla ja sokerittomalla myslillä. Päälle vielä hedelmä tai juustovoileipä, jos maistuu. Usein maistuu.
Yhtenä iltana kesäreisulla Arvo söi iltapalaksi sokerillisen banaanijugurtin. Iltanukutus kesti täysin poikkeuksellisesti tunnin. Saattoi toki olla sattumaakin.
Arvolle on muuten hankittu jo "isojen lasten sänky", mutta selvästi ei vielä ole aika. Matkalla tuli huomattua, että jos ympärillä ei ole aitoja, ei unille menosta tuppaa tulemaan mitään. Eipä siinä, hyvin mahtuu vielä pinnikseen!
No comments:
Post a Comment