Arvo onneksi syö melkein mitä vaan nenän eteen laitetaan, sepä oli myös erittäin helpottava asia lomaillessamme Euroopassa.
Reissussa syömme yleensä kyllä aika paljon kalaa, koska se on
helppoa, tuoretta ja tosi hyvää. Sloveniassa kalaruokienkin mausteena
oli kuitenkin usein pekonia, jota ei listalla ollut merkattu. Eikä me
tajuttu sitä kysyä, kun ei se varsinaiseti mennyt viikossa jakeluun
asti... No, kuorittiin sitten pekonikääreet kalan päältä, eipä siinä
mitään.Ravintoloissa teimme yleensä niin, että tilasimme kaksi pääruokaa ja lisäksi esimerkiksi pastan tai risoton, jotka tuollapäin Eurooppaa lasketaan alkuruoaksi tai pieneksi lounaaksi. Tai sitten tilasimme kaksi pääruokaa ja salaatin/grillatut kasvikset. Joskus taas vähän sitä sun tätä. Sitten söimme kaikki kaikkea.
Vain yhdessä paikassa tilasimme Arvolle lasten menun. Se oli kalanugetteja ranskalaisilla. Ei kasviksen kasvista. En jaksaisi "jeesustella" lomalla, mutta vähän nihkeä kahden viikon ruokavalio olisi ollut pelkillä niillä. Siksi toi meidän systeemi, että syötiin kaikki yhdessä annoksia oli munsta aika toimiva.
Parhaiten Arvolle taisi maittaa mustekala ja erilaiset risotot. Arvo syö nykyään tosi hienosti lusikalla/pikkuhaarukalla, vaikka edelleen auttaa yleensä sitten toisella kädelläkin ruokaa suuhun. Reissussa tää omatoimisuus on tietysti ihan huippua, kun voitiin kaikki syödä samaan aikaan.
Koska Arvolla kuitenkin on erikoisruokavalio, otimme kotoa pari purkkiruokaa mukaan. Kannatti, nimittäin tuli huomattua, että Slovenia ja Kroatia eivät ole purkkiruoan unelmamaita, saati sitten lihattomien versioiden.
DM-ketjussa kuitenkin oli myynnissä joku ekosarja, jossa oli vegevaihtoehtojakin tarjolla. Eipä niitä vegevaihtoehtoja liiaksi Suomen kaupoissakaan ole, ainakaan mitään missä olisi proteiinia. Vink vink vaan valmistajille, vegebuumi on nyt kuumimmillaan! (Sidenote: purkkiruoasta en koskaan osta niitä, missä on kalaa, koska haisevat poikkeuksetta kissanruoille)
Kokonaisuudessaan Sloveanian keittiö oli meille lähinnä "jonkun vaihtoehdon löytämistä tai pekonien päältä kaapimista" ja Kroatian Istriassakin ruoka oli kyllä hyvää, mutta ei ehkä aivan yhtä hyvää mihin olemme aiemmilla Kroatian reissuilla tottuneet.
Ja jätskiäkin toki syötiin! Arvolle ostettiin omaan kuppiin aina oma pallo, josta verottaja vei sitten osansa ennen kuin se päätyi lapsen käsiin.
Arvohan oppi reissulla sanat "pitsa" ja "heekku" eli herkku. Putkeen meni siis!
No comments:
Post a Comment