En ehi, enkä muista

Siinä kaksi syytä, miksi olen ollut hiljaa.

Tänäänkin olin 7 tuntia töissä, tein 3 tuntia opparia ja olin 1,5 tuntia luennolla + 1 tunnin lenkillä. Huomenna töitä 10 tuntia, koulua 2. Sen lisäksi että oon näin kiiruinen, eipä tuollaisista päivistä ole juuri kerrottavaa.

Viikonloppuna vietin ihania valmistujaisia, tällä kertaa vuorossa oli tradenomiaiset. 2 päiväiset. Ja taas oli niin hillittömän hauskaa, perjantaina Helsingissä ja lauantaina Turussa. Niin hauskaa, että muistikuvat ovat hämärät :P

Turusta jäi kuitenkin käteen edes vähän rentoutunut olo, jonka saivat aikaan äiti ja iskä. Turkussa sitä vaan jotenkin aina relaa, vaikka painais lähes joka vapaa hetki jotain kouluhommaa ja stressais tulevasta.

Ai niin, sen mä ehdin vielä kertoa, että prkleen nörtti-kaverit avoimessa puijasivat mua. Mä luulin perustaneeni opintopiirin, mutta päädyinkin perustamaan Heenun vinkki-mailiringin. Eli minä päädyin auttamaan muita, mutta kukaan ei sitten puolestaan kyllä auttanut mua. Gee thanks guys! Kai se on sitte pärjättävä omillaan tästä edespäin.

I'm on top of things

Korkokanta-laskut ja excel opeteltu tämän illan tenttiin Lappeenrantalaisen ekonomin avustuksella. Check.

Opinnäytetyön tutkimussuunnitelma lähes tehty ja lähetetty. Check.

Opintorekisteri tarkastutettu ja vahvistus siitä, että valmistuminen on yhden tentin ja opinnäytetyön päässä saatu. Check.

Valmistumisen lähenemisen vaikutus kokopäiväisen duunipaikan mahdollisuuteen tajuttu. Check.

Uusia työpaikkamahdollisuuksia silmäilty. Check.

Kaksi kymmenestä tavoitellusta kilosta laihdutettu. Check.

Yksipuolinen ihastus lopetettu (siitä ei siis ole tullut kaksipuolista vaan nollapuolista). Check.

Lentoliput Englantiin marraskuulle hankittu (pappa betalar, kiitti siitä!). Check.

Synttärikemukutsut lähetetty Facebookitse. Check.

En saa unta

Vielä äsken en saanut unta, koska mietin tulevaisuutta ja rahaa ja opiskeluja ja opinnäytetyötä ja töitä ja kaikkea näiden väliltä.

Katsottuani tämän videoklipin Sarah Palinista, en kuitenkaan enää edes uskalla käydä nukkumaan. We r doomed, kuten yksi kommentoija sen osuvasti artikuloi.

Lauantaiyöllä kävin muuten nakkikiskalla keskustelua McCain vs. Obama -yhtälöstä. Eräs mies sanoi mulle näin: "En oo kyllä ihan päättänyt, että kumpi Jenkeissä pitäisi mun mielestä valita... McCainilla on kuitenkin tosi järkeviä ajatuksia monista asioista ja se Obama, se on niin kokematon ja nuori" (välihuom. lisää mielessäsi suhuässsshät ja mietintätauot ja muutamat välihuomatukset kuten "joo kaikilla mausteilla" ja "kusettaa muuten ihan sikana"). Minä vastasin: "Mä en kyl tunne ketään, kuka ajattelis noin... Sä oot varmaan kokoomuslainen?" (välihuom. lisää silmien pyörittelyn aiheuttamaa lievää horjumista ja kolme hikkaus-ääntä) Vastaus kuului: "Joo oon."

Aivan. We r doomed.

You might say I'm not the luckiest of girls

Kaksi kertaa saman viikon aikana olen törmännyt Sikaan (lyhyt kertaus: poika, jota deittailin keväällä ja jonka tyttöystävä otti munhun yhteyttä tekstiviestillä). Kaksi kertaa!! Ekalla kerralla se jopa uskaltautui juttelemaan, no kohtelu oli sen verran kylmää, että toisella kertaa siitä ei enää ollut harmia. Ja voin kertoa, että sen näkeminen vaan vahvisti ajatuksiani siitä, että enpä paljoa menettänyt. Söpö, mutta aivoton.

Istuin myös viime viikolla kakkaan. Jep. Joku (eläin/ihminen, toivon niiiin että se oli joku pieni puudeli eikä esim. pultsari) oli kakanut sporan penkille ja minä istuin sen päälle. Jep. Enkä ollut matkalla kotiin. Jep. Eipä kai siitä sen enempää, kaikki varmaan voivat kuvitella miltä tapahtuneen tajuaminen tuntui.

Koulu alkaa stressata tosissaan. Tuntuu, että tekemistä on liikaa. Mutta mä nyt yritän, ihan tosissaan. Ja kohta loppuu yksi kurssi ja keskiviikkona ois yks tentti, joten tekemiset vähenee onneksi vähäsen.

Yksi työkaveri kertoi perjantaina, että aikoo rakastua viikonlopun aikana. Olen koko viikonlopun pyöritellyt ajatusta päässäni, kysellyt oonko rakastuttavan näköinen ja tiiraillut ehdokkaita. Noh, tää ei ollut mun viikonloppu, pitänee kysyä työkaverilta, josko sen suunnitelmat meni nappiin :)

Hyvin menneitäkin asioita oli. Uutena kuntoilumuotona aloitettu Hydrobic oli kivaa. Ekasta tietojenkäsittely-esseestä tuli 5/5. Käytiin turku-tyttärien kanssa syömässä ja drinksuilla. Töissä on kivaa, kun silloin ei voi ajatella, että pitäs olla tekemässä jotain muuta. Oli kiva keikka-ilta Lepakkomiehessä ja hauskat jatkot Bottalla. Laina-täti kertoili espanjalaisista kosijoistaan, jotka jonottivat sen avonaisen ikkunan alla. "Ennen mä olin niin nuori ja nätti, nyt oon enää vaan nätti."

Sanattomaksi...

...vetää. Aloitan lauseen ja vedän sen takaisin. En oikeasti löydä mitään järkevää sanottavaa koko Kauhajoen tapahtumista. Ja miksi löytäisin, ihan järjetöntähän se on.

Ja mitäpä siitä voisi sanoa, mitä ei ole jo tänään miljoona kertaa sanottu. Paitsi ehkä, että please don't play the blame-game. Asioihin täytyy tarttua joo, mutta tehtäis se kerrankin sillä tavalla rakentavasti, että saataisiin jotain ennaltaehkäisevää aikaiseksi, eikä osoteltaisi sormilla tuota ja tuota ja tuon nyt ainakin olis pitänyt tietää ja tehdä jotain ja tuo taas toimi tässä tilanteessa ihan liian hitaasti ja tuo toinen taas vaan täysin väärin. Jos sellaista ennaltaehkäisyä nyt edes on olemassa. Kukapa tällaisen pystyisi ennustamaan?

Pitääpi katsoa taas, että miltä tämä mätä maailma huomenna näyttää?

Lauantai!

Oon huomannut, että kun juhlii vaan yhden päivän viikossa, sitä on entistä enemmän innoissaan siitä kun se päivä koittaa. Ja tänään se taas on. Ja mä oon ihan näin ^________^

Viime lauantainakin olin ihan tulessa, taisin jopa tanssahdella vähän jo sporassa kello kymmenen aikaan. Kuten varmaan kaikilla, mulla on sellaisia noh-ihan-ok-kiva-olo-iltoja, sitten on no-ois-vaikka-ihan-hyvin-voinut-jäädä-kotiinkin-iltoja ja sitten on niitä super-huba-fun-fun-fun-iltoja. Ja yleensä illan taso riippuu ihan siitä millaisella fiiliksellä sitä itse on liikkeellä.

No, okei viime viikonloppu meni sitten vähän tietyiltä osin överiksi, mutta ihan hiton hauskaahan sitä oli.

Nyt mä oon ihan samalla hubailu-mielellä. Ja lähden Turkuun niihin maisteriaisiin ja kattomaan kaikkia ihania turku-tyttöjä eli hauskaa on luvassa. Ja mulla on ihan sellainen fiilis, että huomenna ei oo morkkista. Jes jes jes. Toivottavasti ei migreeniäkään.

Se maanantaista

Uusi maanantai, vanhat kujeet. Koulussa käväisin ja kotona yritin väsätä ekaa esseetä tietojenkäsittelyyn. Joka osoittautui vähän vaikiaksi, mutta enköhän mä sen torstaiksi saa valmiiksi... Laskuja makselin ja masennuin. Niinkuin aina.

Koko viikko on kyllä iloisen täynnä ohjelmaa. Koulua, duunia, jumppaa, Skibbo-kerhon syyskauden käynnistystä, Flip Schultzia (jes jes, perjantaina saa nauraa kippurassa), ekan meidän kaveriporukan maisterin juhliaisia Turussa ja jos sais sen opinnäytetyönkin vihdoin käyntiin.

Ostin Beroccaakin, joten odotan tästä vähän piristyväni.

Tämän päivän parhaista nauruista/hymyistä kilpailevat tämä kuva Kimistä Iltasanomien sivuilla ja PMMP:n Atsipoppaa-cover. Ihana nostalgia biisi tuo kyllä ja vielä ihanan PMMP:n laulamana. Harmi vaan, että pitäs kuulua Pilttipiiriin, jos haluaisi tuon sinkun omaksi. Not my cup of tea really :) Ja voi Kimi, et ois niin masentunut.

Näin 25-vuotissyntymäpäivän lähestyessä tunnen itseni kyllä edelleen (viime viikonlopun jälkeen ainakin) ihan vaan pahaseksi teinitytöksi.