Taaperon aamu- ja iltapalat

ämän postauksen olen tehnyt jo alkuvuonna eli Arvon ollessa noin 1-vuotias. Osa näistä näkyy ruokavaliossaan edelleen, mutta löysimme kesällä puuron takaisin ruokavalioon ja sitä useimmiten nautitaankin aamupalaksi nykyään. Iltapalana nykyään hän itse kauhoo kaurajugurttia marjojen/marjasoseen ja myslin kera. Myös määrät ovat isompia nykyään.
....

Mitä sitä taaperolle tarjoaisi ilta- ja aamupalalla? Monella varmasti mukana on aina puuro, meillä vauva-Arvo ei tykännyt puurosta eikä äitikään siitä, että se piti sormiruokailijataaperolle syöttää, niin se jäi pois pitkäksi aikaa.

Mutta kuvailinpa nyt jonkun aikaa aamu/iltapaloja, jos näistä vaikka joku jotain inspiraatiota saisi.
Huomaatte ehkä, että tummaa leipää ei Arvon annoksissa näy. Se kyllä maistuu hänelle vaalean tapaan, mutta on tuntunut aiheuttavan vatsavaivoja, joten sitä on harvakseltaan annettu.

Aamupala: Leipä juustolla, Berrypicker-muroja, kurkkua ja banaania maapähkinävoilla

Iltapa: Banaania, Berrypicker-muroja, leipä juustolla

Hitaan viikonloppuaamun aamupala: Papuja tomaattikastikkeessa (kannattaa lisätä kaupan papuihin itse tomaattipyrettä, eron huomaa), paistettua munaa, leipää tuorejuustolla, basilikalla ja tomaatilla

Iltapa: Vadelmia, papaijaa, tomaattia, leipä juustolla

Iltapala: Smoothie jogurtista, jonka seassa yleensä vähän jotain sokeritonta hedelmäsosetta, mansikoita, juustoa, rieska

Iltapala: Mansikkaa, kiiwiä, rieska, juustopala

Sitten joskus puoliksi syöty iltapala näyttää tältä. Veriappelsiinia ja paahtoleipää tuorejuustolla mährättynä syöttötuolin tarjottimeen.

Sormiruokailija matkalla - Slovenia ja Kroatia

Arvo onneksi syö melkein mitä vaan nenän eteen laitetaan, sepä oli myös erittäin helpottava asia lomaillessamme Euroopassa.

Reissussa syömme yleensä kyllä aika paljon kalaa, koska se on helppoa, tuoretta ja tosi hyvää. Sloveniassa kalaruokienkin mausteena oli kuitenkin usein pekonia, jota ei listalla ollut merkattu. Eikä me tajuttu sitä kysyä, kun ei se varsinaiseti mennyt viikossa jakeluun asti... No, kuorittiin sitten pekonikääreet kalan päältä, eipä siinä mitään.

Ravintoloissa teimme yleensä niin, että tilasimme kaksi pääruokaa ja lisäksi esimerkiksi pastan tai risoton, jotka tuollapäin Eurooppaa lasketaan alkuruoaksi tai pieneksi lounaaksi. Tai sitten tilasimme kaksi pääruokaa ja salaatin/grillatut kasvikset. Joskus taas vähän sitä sun tätä. Sitten söimme kaikki kaikkea.

Vain yhdessä paikassa tilasimme Arvolle lasten menun. Se oli kalanugetteja ranskalaisilla. Ei kasviksen kasvista. En jaksaisi "jeesustella" lomalla, mutta vähän nihkeä kahden viikon ruokavalio olisi ollut pelkillä niillä. Siksi toi meidän systeemi, että syötiin kaikki yhdessä annoksia oli munsta aika toimiva.

Parhaiten Arvolle taisi maittaa mustekala ja erilaiset risotot. Arvo syö nykyään tosi hienosti lusikalla/pikkuhaarukalla, vaikka edelleen auttaa yleensä sitten toisella kädelläkin ruokaa suuhun. Reissussa tää omatoimisuus on tietysti ihan huippua, kun voitiin kaikki syödä samaan aikaan.

Osan ruoista teimme myös joko majoituspaikoilla tai minä ja mies söimme vaikka matkalla patongit jostain ja Arvo purkkiruoan. Yövyimme pari yötä leirintäalueella, siellä kokkasin meille pussipastaa. Että joo, välillä tietty siitä mistä aita on matalin! Arkenakin!

Koska Arvolla kuitenkin on erikoisruokavalio, otimme kotoa pari purkkiruokaa mukaan. Kannatti, nimittäin tuli huomattua, että Slovenia ja Kroatia eivät ole purkkiruoan unelmamaita, saati sitten lihattomien versioiden.

DM-ketjussa kuitenkin oli myynnissä joku ekosarja, jossa oli vegevaihtoehtojakin tarjolla. Eipä niitä vegevaihtoehtoja liiaksi Suomen kaupoissakaan ole, ainakaan mitään missä olisi proteiinia. Vink vink vaan valmistajille, vegebuumi on nyt kuumimmillaan! (Sidenote: purkkiruoasta en koskaan osta niitä, missä on kalaa, koska haisevat poikkeuksetta kissanruoille)

Kokonaisuudessaan Sloveanian keittiö oli meille lähinnä "jonkun vaihtoehdon löytämistä tai pekonien päältä kaapimista" ja Kroatian Istriassakin ruoka oli kyllä hyvää, mutta ei ehkä aivan yhtä hyvää mihin olemme aiemmilla Kroatian reissuilla tottuneet.

Lasten teetä kyllä oli tarjolla joka paikassa. Eri laatuja ja merkkejä. Hyllyt piukassa. Teetä kekaralle? En ymmärrä... Slovenian puolella majapaikkojemme aamupaloilla oli Arvolle myös aina tarjolla kaakaota, josta kuitenkin kieltäydyimme.

Toki sitten herkuteltiinkin. DM:stä sai hedelmäpuristeita, joita Arvo sai usein ravintoloissa jälkiruoaksi, jotta me vanhemmat saimme syödä loppuun. Tähän ruokailun pitkittämiseen käytettiin usein myös tablettia, jotain mitä emme ole Suomen ravintoloissa koskaan tehneet. En tiedä kehtaisinkokaan, hah!

Ja jätskiäkin toki syötiin! Arvolle ostettiin omaan kuppiin aina oma pallo, josta verottaja vei sitten osansa ennen kuin se päätyi lapsen käsiin.

Arvohan oppi reissulla sanat "pitsa" ja "heekku" eli herkku. Putkeen meni siis!

Last vacation breakkie. Soon it is back to porridge and dry pieces of bread. #dramaticmuch #breakfast #ljubljana #lapetitcafe #yoghurtbowlthesizeofhishead #aamiainen #lomalla

Henkilön Henna (@hennan1k) jakama julkaisu Heinä 17, 2017 kello 1.27 PDT

While camping it is pretty much mandatory to eat #pussipasta (pasta from a bag). #camping #dinnerforthree #momscooking #käteväemäntä #teltta #perheloma #taapero

Henkilön Henna (@hennan1k) jakama julkaisu Heinä 6, 2017 kello 10.11 PDT

So we visited this little town #smartno today and ended up in this nice restaurant. The slovenian menu is a bit limited for us and this restaurant in particular. Soooo Arvo had this #lobsterravioli Fanciest meal he ever did see 😂 #slovenia #toddlerfoodie #culinaryexperience #taaperoelämää #vacation #perheloma

Henkilön Henna (@hennan1k) jakama julkaisu Heinä 8, 2017 kello 9.21 PDT

Mämmikin maistuu - taaperon loputon ruokahalu

Arvohan on tunnetusti kulmakunnan, tai ainakin päiväkodin, kovin kundi syömään. Ruokahalua päivitellään jo vähän vähemmän iltapäivisin häntä haettaessa, mutta edelleen kommentit ovat "ruoka maittoi totutusti" -luokkaa.

Arvolle ruoka on maistunut alusta asti ja varsinaisia inhokkeja ei ole toistaiseksi kovinkaan montaa. Valitettavasti kyllä esimerkiksi parsakaalit tuppaavaat jäädä lautaselle, jos nyt ei ole aivan kiljuva nälkä vielä annoksen loppumetreillä. Silloin nekin kelpaavat. Oikeastaan kaikki vihreä on nykyään lautasella viimeisenä lukuunottamatta avokadoa ja herneitä.

Suosikkejakaan on vähän vaikea nimetä, koska tosiaan suurin osa ruoasta otetaan päivittäin yhtä ilomielin vastaan. Banaani on aina kadonnut lautaselta ensimmäisenä, nyt olen huomannut samoin käyvän punajuurille, jos niitä on tarjolla. Yleensä se on kuitenkin se mikä-tahansa-lämmin-ruoka, joka maistuu parhaiten.

Yritän ruokaa tarjotessani olla ajattelematta, että "ei hän tätä kuitenkaan syö" tai "tätä se ei viimeksikään syönyt". Kun hänhän tosiaan syö tai ainakin maistelee. Ja jos ei maistanut eilen, niin saattaa maistaa tänään. Toivoisin, että muistaisin pitää näistä ajatuksista kiinni myös tulevaisuudessa, vaikka hän joskus muuttuisi valikoivammaksikin.

Ainoat, mitä meillä Arvon ruoassa vältellään ovat turhan suolaiset/lisäainekyllästeiset ruoat ja sokeri. Mikään näistä ei kuitenkaan enää ole nollatoleranssi-linjalla.

Sitten on aivan erikseen ruoat kuten mämmi. Olen syönyt itse tässä muutaman viikon sisään jo useamman ropposen, mutta pieneen mieleenikään ei ole tullut tarjota sitä Arvolle. Tänään hän kuitenkin viittoili suuntaani into piukassa, kun olin päivittäistä annostani iltaruoan jälkeen jääkaapilta hakemassa.

Selvä, maistahan sitten! Ja ajatuksena heti: no ihan varmasti ei syö tätä mämmiä tälleen kylmiltään!

Hänellä oli lastenhaarukka kädessään ruokailun jäljiltä, joten nappasin siihen nökäreen mämmiä. Ja toisen nökäreen. Kolmanteen vedin rajan (sokeri ja potentiaaliset vatsavaivat). Kovin moni ruoka ei ole kyllä sellaisten hihkuntojen saattelemana kadonnut. Siis aivan suunnatonta herkkua tuo mämmi! Äitin poeka!

He loves #mämmi !! #easterfood #traditionalfinnishfood #pääsiäinen #herkkua #omnom #äitiinsätullut #saarioinen

Henkilön Henna (@hennan1k) jakama julkaisu Maalis 13, 2017 kello 10.13 PDT

Vegevauva: Proteiini

Proteiini on yleensä se asia, josta kysytään, kun kerromme ettei Arvo syö lihaa. Alkuun laskeskelin tarkkaan, että saahan Arvo tarpeeksi proteiinia ruoasta.

Hyvin äkkiä kuitenkin lopetin, koska tajusin proteiinia tulevan helposti "yli tarpeen" tällä meidän perheen kala-kananmuna-maitotuotteet-vegaanisia valintoja-äiti syö joskus.maksaa-kasvisruokavaliollakin (en jaksa tätä rimpsua joka kohtaan kirjottaa, joten puhun kasvisruokavaliosta vaikka käytännössä tämä ei  mustavalkoisesti sitä ole).

Alle 2-vuotiaan päivän proteiinintarve on noin 1-2 grammaa per painokilo. Arvo painaa noin 10 kiloa eli hänen tulisi saada 10-20 grammaa proteiinia päivässä.

Kasvisproteiineista syömme pääasiassa linssejä, soijaa (useimmiten tofuna), papuja ja kik-herneitä (liian vähän käytössä tällä hetkellä paitsi falafeleina). Quorn ei meihin vanhempiin oikein uppoa, härkis menee hätävarana, nyhtistä olen kotiin asti saanut tasan kerran (kun kaveri diilasi sitä omasta lähikaupastaan, otamme vastaan nyhtislähetyksiä vastaisuudessakin).

Kalaa syömme noin kerran viikossa ja kananmunia pari kertaa. Nämä päivät ovat täysin itsestäänselvyyksiä proteiinin suhteen. 50 gramman palassa kalaa on jo 10 grammaa proteiinia ja yhdessä kananmunassakin noin 8 grammaa.

Me syödään lähes pelkästään täysjyvätuotteita, joissa on melko paljon proteiinia. Esimerkiksi makaronit, riisit yms. lisäkkeet syödään meillä täysjyväisinä. Myös leipä on yleensä niitä terveellisemmän sorttisia (ja vähäsuolaisia). Arvo syö lisäksi yleensä aamu- tai iltapalalla sokerittomia täysjyvämuroja (Talk-muru, C-Flakes, riisimurot yms.).

Arvolla on yhteisen ruoan lisäkkeenä usein vihreitä papuja, herneitä, maissia, raejuustoa tai avokadoa, jotka ovat kaikki enemmän tai vähemmän proteiinipitoisia. Lisäksi mulla oli pakkasessa iso satsi linssipihvejä, joista saatoin Arvolle sulattaa yhden ruoalle. Oli, koska ne loppuivat ja uusi satsi, jonka tein, syötiin ennen kuin se ehti pakkaseen. To do -listalla jollekin sunnuntaille! Saman voisi tehdä papupihveille.

Arvo syö nykyään myös usein kerran päivässä aamu/ilta- tai välipalaksi luonnonjugurttismoothien. Tähän upotan lisäksi marjoja/hedelmiä sekä lusikallisen manteli/pähkinävoita. Parin desin smoothie sisältää helposti 5-6 g proteiinia ja sen lisäksi melkeinpä puolet päivän kalsium-tarpeesta.

Päiväkodissa Arvo syö kasvis/kalaruokaa. Kerran viikossa koko päiväkoti syö kasvisruokaa muutenkin ja kerran viikossa on kalapäivä. Kolmena päivänä Arvolle ja muutamalle kasvissyöjähoitajalle tehdään eri ruokaa ja nyt näkemäni perusteella sielläkin otetaan hyvin ruoanteossa proteiinit huomioon.

Tarkoitukseni ei ole tässä mitenkään väittää, että meidän ruokavalio olisi täydellinen vaan osoittaa, että tarvittavan määrän proteiinia saa myös tällä meidän "kasvis"ruokavaliolla. Ja saa tiukemmallakin kasvisruokavaliolla, mutta tämä on meidän valinta.

En sitä sen kummemmin yleensä mainosta (kivampihan on instata kuvia niistä itsetehdyistä ruoista), mutta kyllä meidän ruokavalio sisältää arjessa aina välillä (lue: aika usein) kaikenlaisia kepulikonsteja kuten eineksiä ja tilanteita "jääkaapissa ei oo mitään kunnollista". Sitten välillä tilataan ne pitsat ja viikonlopuiksi ostetaan jotain ihanaa höttöleipää. Mielestäni ruoka saa ja sen täytyy olla myös nautinto. Lapsellekin.

Kuvassa joku kasvishöttö, ohrasuurimoita, avokadoa ja pari niitä kuuluisia linssipihvejä. Lusikka on meillä edelleen, mutta vain toistaiseksi, kuvausrekvisiittaa.

Vegevauva: Kuvia sormiruoka-annoksista

Arvo syö nykyään melkein kaiken ruokansa itse. Syöttää saa ns. kovimpaan nälkään, mutta sitten yleensä homma tyssää siihen. Hedelmä/marjasoseita menee pusseista ja myös purkista. Puuroa ei lainkaan, sorminkaan hän ei sitä juuri kuin närpi. Lounas- ja päivälliruokia valmispurkeista ei lainkaan.

Itse kaipasin hirveesti sormiruokailuvinkkejä alkuun ja kuvat oli siihen just parhaita. Kuvasinpa siis itekin sormiruoka-annoksia ajalla 10kk-11kk.

Nyt viimeisen kuukauden aikana Arvon ruokahalu on kasvanut entisestään ja annoskoot sen myötä. Lisäksi on siirrytty yhä enemmän koko perheen ruokavalioon, siitäkin oma postauksensa jossain vaiheessa. Edelleen Arvolle yleensä myös höyrytetään kasviksia muun ruoan lisäksi.

Kuvissa pyörii erilaisia lapsille suunnattuja lautasia. Suosikkini on tuo vihreä Ez-Pez, joka nyt on kuitenkin jo jäämässä pieneksi. Se liimaantuu alustaansa ja estää näin lautasella leikkimisen, jota Arvo on alkanut harrastaa. Ollaan kuitenkin siirrytty nyt käyttämään jonkun verran ihan tavallista Teema-leipälautasta lähinnä just sen takia, että niihin mahtuu enempi ruokaa. Pitää vaan vahtia, ettei tuo nopea näppi ehdi työntämään sitä lattialle.

Kasvikset höyrytetään muuten nykyään Lekue-höyrykääreellä mikrossa. Tosi kätevä ja helppo, säästyy kattilat höyrytysonnettomuuksilta. Meillä meni kaksi ennen siihen siirtymistä.
Vaikka mainitsen tuotenimiä, niin kyse ei ole yhteistyöpostauksesta. Mutta turhapa niitä on peitellä, jos joku vaikka innostuu ostamaan.

Aamupala: Sämpylä tuorejuustolla, tomaattia, muroja (Talk-muru) marjoilla ja pähkinävoita.

Aamupala: Äitin puurorieska (Simppeli sormiruokakeittiön ohje) Keijulla, mandariiniä, marjoja (Pirkan herukkasekoitus, käytän itsekin puuroon, mahtava pussi!), pähkinävoi

Aamupala: Realia (sydän-merkki leipää eli vähäsuolaista) tuorejuustolla, mandariiniä, päärynää, pähkinävoi  (kokeilin cashew-voita ekaa kertaa, siksi niin vähän)

Iltapala: Realia Keijulla, mandariiniä, pannulla kookosöljyssä paistettuja banaaneita (päällä ceylon-kanelia, sitä saa antaa alle 1vee)

Iltapala: Persimonia, vaalea leipää, avokadoa, muroja ja marjoja turkkilaisessa jugurtissa (vaatii hermoa siivoojalta)

Iltapala: Realia Keijulla, mandariinejä (ensin kuorin ne, nykyään avaan kalvon veitsellä keskeltä ja puolitan), päärynää, Berrypicker-muroja kauramaidossa liotettuna

Aamupala: Persimonia, kiiviä, pähkinävoita, sämpylä Keijulla, Berrypicker- ja riisimuroja (Ruohonjuuresta ostin sellaisia, missä ei ole muuta kuin puffattua riisiä) kauramaidossa liotettuna

Lounas: Marinoituja belugalinssejä (marinadissa öljyä, mausteita), raejuustoa, maissia, tomaattia, porkkanaraastetta

Päivällinen: "Kalakeitto", kalaliemessä keitettyjä porkkanoita ja lohta sekä liemessä kastettua leipää

Lounas: Kurkkua, tomaattia ja mikromunakas (riko muna esim kahvikuppiin, sekaan hiukan öljyä ja (kaura/äidin)maitoa ja mausteeksi mitä vaan, mulla yleensä valkosipulijauhetta)

Illallinen: Kalapuikko (vähäsuolaisia löytyy), herneitä ja bataattia

Lounas: Makaroonilaatikko pakkasesta... ei tainnut olla jääkaapissa mitään tuoretta tai sitten äiti oli vähän väsynyt

Lounastaidetta: Raejuusto, tomaatti, palsternakka ja peruna (ei maistu Arvolle paitsi muusina)

Illallinen: Marinoidut belugalinssit, perunamuussia maissilla, porkkanaraaste

Eväslounas: Mozzarellaa (usein tosi vähäsuolaista), bataattia ja pakkasesta kruunusekoitusta (tää ei mennyt jatkoon, Arvo sai syötyä vaan herneet)

Vegevauva: Täytetyt paprikat

Täytetyt paprikat (retropöperöä suoraan 80-luvulta) on hyvä hävikkiruoka. Osta vain paprikat ja laita sisään vaikka jonkun kastikkeen jämät tai mitä jääkaapista sattuu löytymään. Sormiruokailijalle tää oli mitä sopivin ruoka myös, koska sen voi nutustaa astioineen päivineen.

Meillä paprikoihin sujahti tällä kertaa pari tomaattia, pilkotut paprikoiden "hatut", punasipulia, raastettu porkkana ja valkosipulia. Pilkoin kaikki yhteen ja paistelin samalla kertaa pannulla. Lisäsin sekaan soijarouhetta ja reippaasti suolatonta jauhelihamaustetta ja hiukan vettä. Keitin valmiiksi riisiä ja sekoitin sen myös seokseen.

Sitten erotin Arvolle täytteen, johon lisäsin maustamatonta (ainakin Pirkalla vähäsuolaista) tuorejuustoa ja täytteen jäähdyttyä munan (pysyi näin paremmin sormiruokailijan näpeissä koossa ja kypsän sai pilkottua täytteen levahtamatta).

Aikuisten täytteeseen lisäsin parin juuston kannikkaa raastettuna, soijakastiketta ja 3 juuston -kermapurkin. Käytän tosi harvoin mitään näitä maustettuja kermoja, mutta täytyy sanoa että tähän se kyllä toi tosi kivaa makua.

Paprikat täyteen ja öljyttyyn vuokaan ja n. 30 min 200-asteisessa uunissa.

Ja arvatkaas, Arvo söi kokonaisen paprikan täytteineen! Hän ihan ahmi täytettä. Ja maistuivat nämä vanhemmillekin.

Paprika itsessään jäi Arvolle vähän turhan rouskuvaksi ja osin hänen oli tyytyminen sitä vain imeksimään. Seuraavan kerran esikypsentäisin Arvon paprikaa etukäteen vaikka mikrossa.

Yhä enemmän ollaan nyt siirtymässä koko perheen yhteiseen ruokaan, se on tosi kätevää ja selvästi Arvokin syö paremmalla ruokahalulla tällaista "oikeaa ruokaa"!

Vegevauva: Banaaniomenaletut

Kaikenlaisia lettusia olen Arvolle kokeillut tehdä, vihdoin onnistuivat niin että pysyivät kasassakin paistettuna.

Banaaniomenaletut

Puolikas kypsä banaani
1/4 kotimaista pientä omenaa
1 muna
0,5 dl kaurahiutaleita
Kardemummaa (jos mulla olisi ceylon-kanelia, olisin laittanut. tavallista ei vauvoille saa antaa)
Kookosöljyä paistamiseen

Muussaa kaikki aineet sauvasekoittimella. Paista pieniä lättysiä. Itse paistoin tosiaan kookosöljyssä ja aika miedolla lämpötilalla, niin ei  tullut liian tummaa paistopintaa.

Tein tällaisen puolikkaan ohjeen, kun mulla oli vaan yksi muna, mutta tää olikin juuri sopiva iltapala Arvolle.

Kaikki meni! Maistoin itsekin ja näähän oli oikein hyviä. Etukäteen pelkäsin lopputuloksen olevan outo makea munakas.

Vegevauva: Kasvislasagne

Teen kasvislasagnen aikuisille vähän vaihtuvin kasviksin. Aina sipulia ja valkosipulia, porkkanaa juustohöylällä siivutettuna, parsakaalia, paprikaa, pinaattia, vihreitä papuja, kesäkurpitsaa...

Kypsennän kasviksia wokkipannussa, lisään mahdollisesti soijarouhetta tai härkäpapuja, kasvislientä ja hauduttelen tomaattimurskassa. Mausteita ja paljon basilikaa.

Kokoan lasagneen kastikkeen lisäksi joka väliin tomaattisiivuja ja mozzarellaa tai jotain voimakkaampaa juustoa sekä basilikaa. Usein laitan yhteen kerrokseen kastikkeen sijaan GoGreenin Chili sin carne -purkin. Se tuo kivaa tulisuutta mukaan.

Viimeiseksi päälle kastiketta ja folion alle uuniin. Puolivälissä paistoa (n. 20 min) folio pois ja juustoraastetta pintaan ja toiset 20 minsaa.

Onnistuu joka kerta. Rehentelemättä! Paljoa :)

Arvolle tein oman lasagnen samoista kasviksista. Pienensin kasvikset pienemmäksi, jätin suolan / kasvisliemen pois enkä laittanut soijaa tai papuja (oisi voinut, mutta lisäsin tofua kasausvaiheessa). Hauduttelin kasviksia tomaattimurskassa pitkään ja kasasin pieneen vuokaan. Kasviskastikkeen lisäksi murensin kerroksiin vähän pehmeää tofua. Lasagnelevyinä käytin täysjyväisiä, niissä ei ainakaan ole lisättyä suolaa.

Paistoin Arvon lasagnea koko ajan eli n. 30 min folion alla, muhivat kasviksetkin vielä hyvin eikä tullut kovaa paistopintaa.

Arvo vetäisi tämän vuoallisen lasagnea kahdella aterialla. Pakkaseen ei jäänyt mitään, niin oli herkkua! Ensi kerralla pitää tehdä hänellekin isompi vuoka :)

Vegevauva: Voipapu-ananas curry

No nam! Äidille vähän soijakastiketta joukkoon ja avot. Kelpasi Arvollekin mainiosti. Aika makeahan tästä tuli, mutta myös mausteinen.
Voipapu-ananas-curry (8kk)
1,5 dl keitettyjä voipapuja (kannattaa keittää aina koko pussi ja pakastaa. Saa myös käyttövalmiina, mutta niissä on suolaa)
1 dl pieneksi silputtua tuoretta ananasta
1 dl kaurakermaa  (kookosmaito sopisi tähän myös tosi hyvin)
Suolatonta currya mausteeksi (itse laitoin aika reippaasti, mutta voi kokeilla varovasti, miten mausteisesta vauva tykkää)
Kuori voipavut, ainakin vastakeitetyistä lähtee helposti vähän puristamalla. Laita kaikki ainekset kattilaan. Poristele tovi. Planti-kaurakerma ei ainakaan suurustuksia kaipaa.
Arvolle tuli tästä 4 annosta. Voipavut ei ole kovin proteiinipitoisia, annoksessa vain n. 2 g proteiinia. Eli samana päivänä pitää sitten jollain muulla aterialla vaikka puolikas kananmuna.
Tarjosin curryä kvinoan kanssa (mulla on kvinoaa pakastettuna jääpalamuottikokoisiksi annospaloiksi, siitä kätsä napsauttaa tällaisten kastikkeiden joukkoon tai esim. vaan avokadon ja linssijääpalakuution kanssa mössättäväksi).
Yleensä tarjoan toisella aterialla vaan kasviksia (kotona sormin, menossa soseena) ja toisella sitten tällaisen tuhdimman ruoan.

Vegevauva: Kesäkurpitsa-tofu-pasta

Nukuin tuossa eräänä yönä peräti 4 tuntia putkeen (käynnissä olevasta unikoulusta myöhemmin) ja kokkasin seuraavana päivänä Arvolle taas jotain oikeaa ruokaa. Ja samaan innostukseen tein kauppalistan, joka kuhisi ideoita vauvaruoista. Aivotoimintaa havaittavissa, vau (seuravaana päivänä taas ei, kaikkea ei voi saada...)!

Äitini on aina kehunut mun "taitoa" tehdä ruokaa siitä mitä milloinkin kotoa löytyy. Ja ehkä siinä on jotain perää... muutakin kuin sitä mutta-kun-mun-äidin-mielestä-mulla-on-kaunis-lauluääni-juttua.
Lomalaisten jääkaapista löytyi nyt näitä aineita, oisin maustanut kastikkeen currylla, mutten ollut varma onko se meillä suolatonta.

Kesäkurpitsa-tofu-pastakastike

Pala kesäkurpitsaa (n. 100g)
1/3 paketti maustamaton Jalo-tofua (n. 100 g)
Pieni sipuli
1 valkosipulin kynsi
1/2 purkkia kaurakermaa (esim. Planti)
Basilika, valkopippuri, mustapippuri

Kuori kesäkurpitsa (vain koska helpompi vauvan syödä, voi jättääkin).

Pilko kaikki ainekset pieneksi, mun sipulit jäi turhan isoiksi eikä ne pehmenneet kunnolla. Jos haluat tätä syötävän sormin, pitää aineet jättääkin isommiksi. Itse olen tätä vaan syöttänyt.

Paista öljyssä miedolla lämmöllä (vauvoillehan ei paistopintaa sais syntyä, joten ikään kuin haudutellaan vaan pehmeäksi).

Lisää mausteet ja kerma. Hauduta lisää.

Tästä tuli Arvolle 5 annosta, joissa n. 4 g grammaa proteiinia. Tarjosin kastiketta spelttipastan kanssa, joka on myös proteiinipitoista (10/100g).

Ja kesäkurpitsayksilö muuten ostettu.

Vegevauvan soijamakaronilaatikko

Olen kerran aiemmin tehnyt Arvolle makaronilaatikon, josta soija vielä puuttui (munamaidon proteiini ihan riittävästi alkuun).

Nyt kuitenkin päätin kokeilla soijan kanssa, sen saa ruokavalioon ottaa mukaan n. 8kk iässä. Ja maistuihan sekin.

8-kuukautisen makaronilaatikko

2-3 dl makaroneja (suolattomia löytyy, mulla käytössä spelttifusillit)
1 dl soijarouhetta
Sipuli
Tomaatti (kalttaa tai kuori tai käytä murskaa kuorten palasten välttämiseksi)
Basilikaa mausteeksi (seuraavaan satsiin lisään myös valkosipulia)
2 dl vauvalle sopivaa maitoa (äidinmaitoa pakkasesta)
2 munaa

Keitä makaronit ja valuta.

Pilko sipuli ja tomaatti pieneksi. Paistele kevyesti pannulla öljyssä basilikan kanssa.

Lisää soijarouhe ja paista hetki, soija imee makuja itseensä. Lisää pannulle vettä pikkuhiljaa, niin kauan kuin soija sitä imee. Noin desi.

Vatkaa munat ja maito munamaidoksi.

Voitele uunivuoka öljyllä (mulla kaksi pikkuvuokaa). Lisää makaronit ja sekoita joukkoon soijamössö. Kaada päälle munamaito ja 200° uuniin n. 20 minsaksi.

Arvo on syönyt tätä sekä syötettynä pienennettynä että käsin itse. Hyvin maistuu. Kovan paistopinnan oon leikannut pois sormiruokaillessa.

Olen pakastanut tätä myös annoksina. Tästä määrästä tulee Arvolle tällä hetkellä 8 annosta. Ruokahalu hänellä on kyllä selvästi kasvussa eli kohta ehkä enää 6.

Proteiinia annoksessa n. 8 g eli kutakuinkin päivätarve Arvon kokoiselle (8kk neuvolassa just mitattu 8,2 kg).

Samanlaista laatikkoa teen meille aikuisille pienin muutoksin. Makaronit keitetään suolavedessä, soija turvotetaan kasvisliemellä ja maustetaan jauhelihamausteella (jossa ei muuten ole suolaa eli sitä ensi kerralla myös Arvon laatikkoon) ja laatikkoon lisään yleensä vielä voimakasta Koskenlaskijaa.