Jussi ja muut

Kesä vaan vierii eteenpäin. Eikä oikein ehdi ottaa kiinni mistään.

Kaikki on vaan niin hyvin. Kesä on vaan niin mukavaa aikaa. Mistä sitä valittaisi. Varsinkaan näin lomalla. Jos paistaa, istun terassilla. Jos sataa, katson himassa My so called life-jaksoja (17 viimeisen 3 päivän aikana) ja odottelen työn sankareiden soittoa. Siinä välissä siivoilen, lounastan iso-tädillä ja vien Kaija-mammaa ulos. Eläkeläiset on kesälomalaisen parhaita kavereita ;)

Ja juhannus oli ihana. Taas siellä Örinämattilassa. 27 meitä taisi olla parhaillaan. Itsekin, tapojeni vastaisesti, juttelin vieraille ihmisille ja tutustuin jopa melkein jokaiseen. Ja kannatti, hauskaa oli. Go me. Perinteistä jussia vietettiin: saunaa, grillausta, uima-altaassa pulahtelemista, humaltumista, tanssia, laulua (sekä singstar että luomu), naurua, peliä ja ihmisiä. Good times, good juhannus! Ei muuten näkynyt tulevaa miestä unessa. Vaikka kirmattiin alasti perunapellon ympäri ja seitsemän kukkaakin kuihtuivat tyynyn alla.

Ja joka aamuna meni kuuteen tai yli. Eli pe-aamuna menin nukkuun kello kuusi tai yli, la-aamuna menin nukkumaan kello kuusi, su-aamuna menin nukkumaan kello kuusi, ma-aamuna heräsin kello kuusi ja menin töihin. Väsytti.

Juhannuksen jälkeen teinkin sitten vähän töitä ja pääsin/vapauduin kesälaitumille pariksi viikoksi. Jalkapalloa, minigolfia, bilistä, terasseja, synttäreitä, pina coladoita, huvipuistoja ja juhlimista. Sekä tietty sitä mscl-sarjaa ja vaan lököämistä. Good, better, best.

Ja ansaitsin yhden kesän rohkeuspisteen. Pyysin treffeille yhtä tyyppiä. Ekaa kertaa elämässäni ihan aikuisten oikeesti. Olihan se aika 24-vuotiaana jo aloittaakin. Noo... lopputulos = pakit. Mutta ihan kiltit sellaiset. Eli no hard feelings. Ehkä tätä vois kokeilla uudestaankin jopa. Siis treffeille pyytämistä.

Kesä. Nauttikaa siitä ihmiset. I sure plan to.