Sheffield - Britannian helmi

Not.

Kaupunki oli aikas karu, ruma ja surullinen. Valtavia, tyhjiä toimistorakennuksia keskusta täynnä. Ikkunat ja katot rikki. Lähellä keskustaa oli myös yksi hienosto asunnoiksi tarkoitettu rakennus, joka oli jäänyt kesken. Rakenteet olivat vaan paikallaan. Aika itäeurooppalaista.

Noh, tällä lomalla kohteen ulkoasu ei ollut järin merkittävässä asemassa ja onhan se aina hauska käydä paikoissa, joissa ei muuten tulisi koskaan käytyä. Tärkeintä oli loma, tytöt, ruoka- & juomakulttuuri ja rentoutus. Ja siellä ei ollut lunta. Se oli ehdottomasti plussaa. Vesisadekin tuntui oudon piristävältä vaihtelulta näihin kotioloihin. Vaikka siellä oli sumppuraista, tuli kuitenkin keväinen fiilis.

Käytiin lauantai-illalla vinttikoiraraveissa. Hmm, hauskaa se kyllä oli, mutta eettisestihän toiminta on aika arveluttavaa. Oikeastaan en tiedä aiheesta paljon mitään, mutta fiilis oli jotenkin ristiriitainen. Puhuttiinkin tapahtumassa, että koska Suomessa ei kyseistä toimintaa harjoiteta perustuvat omat mielikuvat julmuudesta lähinnä Simpsonien Santa's Little Helper -vinttikoiraan, joka pelastettiin raveista. Noh, ihmisen mieltähän lämmittää kovasti kaikenlainen vedonlyönti ja jännitys. Siksi kai mekin siitä tykättiin.

Sunnuntaina kävimme sitten puolestaan katomassa ihmisten välistä kisailua rugbyn muodossa. Se oli hauskaa ja peli aika selkeää, vaikkei säännöt nyt ihan selvillä olekaan. Ikävä kyllä tajuttiin turhan myöhään, että englantilaiskatsomoissa saa juoda kaljaa.

Muutenkin keskityttiin oikeastaan lähinnä pubeissa venkoiluun, shoppailuun ja tanssimassakin käytiin.

Pakko mainita vielä erikseen siitä, kuinka paikalliset tytöt kulkee yöllä kaduilla pelkissä pikkumekoissa. Takeista ei puhettakaan, eikä luonnollisesti sukkahousuistakaan. Kaverin pipolle oikein naureskeltiin paikallisessa kebab-mestassa keskellä yötä. Minä fiksuna tyttönä toruin teinejä suomeksi.

Tähän on kuulemma yhtenä syynä se, että tissit täytyy olla tiskissä ulkonakin ja takkihan pilais lookin ihan täysin. Kylmästä sinipunertava ja kananlihalla oleva iho sen sijaan on ilmeisesti tyttöjen mielestä erittäin viehättävä näky.

Saatiin muuten hyvä muistutus siitä, ettei koskaan kannata ulkomailla kailottaa suomeksi mitään törkeyksiä luottaen siihen, ettei kukaan ymmärrä. Matkustettiin ratikassa ja onneksi puhuttiin ihan jotain tavallista (lue kilttiä) suomeksi, kun meidän vieressä seisonut tummaihoinen kundi alkoi puhua meille kirkkaalla Turun murteella :D We so did not see that coming!

Paikallinen rautatieyhtiö ansaitsee kiitosta mahtavasta palvelusta. Meidän juna (päivän viimeinen) Manchesterista Sheffieldiin oli peruttu ja me oltiin tietysti ihan paniikissa, että miten päästään perille. No hätä, sanoivat ja lykkäsivät meidät taksiin, jonka maksoivat tietty. Meidän liput yhteensä 16 puntaa, taksi 156 puntaa :)

Hyvä reissu -> rankka arkeen paluu. Töissä mieltä kuitenkin piristi se, että olen saanut vihdoin oman työpisteen. Kokonaisen pöydän, tietokoneen ja hiiren. Tuolin ja roskiksen jouduin itse metsästämään. Ajattelin, että vien oikein jonkun kasvin merkkaamaan reviiriäni. Oon vähän lapsellinen tämän työpöytäinnostuksen kanssa, mutta ei mulla ole ollut sellaista sitten vuoden 2007.

Yli vuosi vierähti tässä kyseisessä toimituksessa ilman omaa paikkaa. Onnea vaan työnantajalle onnistuneesta sitouttamisesta, tää tuntuu yhtäkkiä paljon aiempaa kotoisammalta. Minä tunnun hiukan tärkeämmältä. Vielä kun hankitaan mulle jostain kännykkä ja kunnon kuukausisoppari niin I'm yours to keep.