Kahdeksantena päivänä musiikkia ja kiukutteleva blogi.

Kaikki tietää miltä tuntuu, kun kuulee pitkästä aikaa jonkun hyvän biisin / levyn, jonka olemassaolon on jo lähes unohtanut. Kuuntelin tuossa just Himmin Greatest lovesongs vol. 666 –levyä ja voin kertoa, että melkein pissin housuuni.

Ja kaikki tietää miltä tuntuu, kun joku biisi on vaan niin hyvä, ettei sille edes löydy sanoja vaan tuntuu, että maailmassa tapahtuu jotain ihmeellistä ja elämää suurempaa. Pieni räjähdys. Kliseistä, tiedetään, muttei löydy parempiakaan sanoja. Sellaisen mä koin taas pitkästä aikaa CMX:ää kuunnellessani.

Ja aina kun Juankoskella vierailee, on toki kuunneltava myös Juicea, joka on vaan niin oikeassa. Juicesta taas tulee aina mieleen se viikonloppu kun hän kuoli. Me oltiin silloin Tampereella baarissa, jossa vikana kappaleena soitettiin Juicea. Muistaakseni se oli Syksyn sävel (correct me if im wrong), jota kaikki sitten hoilasivat yhdessä.

Pari viikkoa sitten yksissä bileissä soitettiin Rasmuksen Rakkauslaulua. Nyt kuulin sen toistamiseen ihan sattumalta. Kasi tai ysi-luokalla soitin sen aamunavausta pitäessäni. Saa se edelleen ihan törkeen hyvälle mielelle. Samoin kuin aika useat Rasmuksen ekan ja tokan levyn biisit. Ja kolmannenkin.

Mieltä piristivät myös Helsingissä odottanut auringonpaiste. Ja tietysti sekin, että saavuin taas Helsinkiin reissaamisen jälkeen :)

Kuudesseitsemäsluukku

Olen edelleen maalla. Ja lähen kohta saunaan. I'll be brief.

Piparien leivonta serkkutytön kanssa, mummon karjalanpaisti, joen varrella lumessa samoilu, Linnan juhlat ja yömyöhään turinoin ukin kanssa.

Yks pappa kertoi mulle tänään lottotiskillä, että oli tukkimetällä kerran tajunnut että unohti laittaa loton. Ja silloin se tietty osu ja uppos, pappalta meni 500 000 markkaa sivusuun. Pappa sanoi näin: "Siinä meni kyllä jonkun aikaa, että pysty taas nauramaan. Kyllä harmitti." Ei kovin positiivista ajattelua, mutta mun mielestä tää kelpuutetaan poikkeukseksi!

No mulla on taas lotto tällekin sunnuntaille ja se sauna ja sen jälkeen pitsaa. Pokemoneja ei olla opeteltu lisää, mutta vitsin kuulin:

Mikä on maailman vanhin peli?
-Pippeli.

Viides luukku aukeaa Juankoskelta

Olen maalla. Sukuloimassa.

Näin potkukelkkamummoja kylillä ja täällä on lunta.

Matkakin meni hyvin, paitsi että bussi meni rikki Riistavedellä.

Tänään olen opetellut eri Pokemonien nimiä serkkutytön kanssa. Jiggypuff ja Eevee. Pikachu ja kumppanit. En muista montaa... vielä :)

Huomenna ei luukkua aukea, koska siirrän itseni Viekinjärvelle mummolaan ja siellä ei yllätys yllätys ole nettiä. Koittakaa kestää. Positiivisuutta!

Neljännen päivän neljä ihanaa asiaa

Krapulan oikeuttama koko päivän kestänyt laiskottelu.

Greyn anatomia kausi 1. Kaikki jaksot.

Nepalilainen ruoka ja 1,5 litran kokis.

Hauskat muistot eiliseltä: insinöörit ja me tanssimassa pöydillä, joista yksi insinöörinressu yritti iskeä meitä riimittelemällä. Ikävä kyllä en muista yhtään hyvää pätkää.

Aikainen kolmonen juhlimaan pääsee

Olen tehnyt opinnäytetyötä. Eihän se kovin kivaa tekemistä ole, mutta olen taas monta sivua lähempänä tavoitettani. Eli valmistumista. Ja oppari-ohjaajakin valoi munhun taas uskoa. Eli ihan positiivisilla fiiliksillä ollaan! Aikuisten oikeesti :)

Se, että koulussa on joku tuttu naama, on nykyään niin harvinaista, että pelastaa päivän kuin päivän. Jos tällä tutulla naamalla on vielä kädessään Geisha-suklaata, josta tarjoaa palasia, niin aina parempi.

Kolmannen joulukuun päivän kruunaa kuitenkin pikku-lauantain juhlinta, jota ei ole tullut harrastettua pitkiin aikoihin. En edes muista, koska olisin keskiviikkona käynyt missään. Tänään (tai tarkemmin nyt!) lähden ulos! Ihanaa.

Kakkosluukku (hah hah)

Kakkahuumori piristää aina :)

Myös perunalaatikko ja graavilohi, joita söin äsken.

Ja Timo Jutilan ja Johanna Tukiaisen riita siitä, että kumpi on välkympi.

Jokseenkin hyvää mieltä toi myös se, että kuulin, että hakemaani työpaikkaan valittiin minua paljon kokeneempia tyyppejä. Eli en olekaan ihmisenä huono! Jes.

Töissä sain kehuja siitä, että oli hame päällä (harvoin kun on). Yleensä nyrpeä kollega kutsui myös lila-pinkkiä-laukkuani iloiseksi.

Päätin tänään myös, että osallistun ensi viikolla järjestettäviin ilmaisen viinan pikkujouluihin. (Aivan, miksi tätä piti edes pohtia :D)

Paljon hyviä ajatuksia lähetin myös keski-ikäiselle naiselle Sokoksella, joka seisoi minun ja pyörätuolissa olevan mummokaverini takana jonossa. Viereen avautui uusi kassa ja tämä turkkitäti pyyhälsi tietysti siihen ensimmäiseksi. Ihan positiivisen kannustavasti sanoin hänelle: "Aika tyylikkäästi etuiltu... varsinkin kun edessä on pyörätuoli." Täti ei ottanut kuuleviin korviinsa. Me suomalaiset ei oikein osata ottaa kehuja kovin hyvin vastaan.

Sain postissa äitiltä joulukalenterin, Veikkauksen, josta voi voittaa 10 000 euroa (muistelen, että niistä joskus vielä voitti 50 000 euroa, vai oliko se markkaa? Muistaako joku? Ei sillä että valittaisin vaan ihmettelen!). Vaikka mulla on nyt ihan oikea joulukalenterikin, niin ehkä jatkan kuitenkin tätäkin.

En nähnyt tänään yhtään söpöä eläintä enkä transvestiitteja (unohdin mainita! lappeenrannassa oli tosi paljon naiseksi pukeutuneita miehiä). Mutta tässä on korvaava tuote: 3 minuuttia 14 sekunttia maailman söpöimpiä eläinlapsia. Suosittelen kyllä katsomaan äänettömänä, sillä jostain syystä taustalla soi todella häiriintynyttä musiikkia!


World's Cutest Baby Animals - Funny bloopers are a click away

Maailman positiivisin joulukalenteri

Meinasin aloittaa maailman masentavimman joulukalenterin, koska olo on sen mukainen. Mutta sitten ajattelin, että jouluaattona olen sitten jo tooosi inhomasentunut. Eli tästä tuleekin nyt sitten joulukalenteri, joka on niin ällöttävän positiivinen, että jos en aattona oksenna kinkkua ihan vaan kaikesta tästä siirapista, jota aion viljellä koko joulukuun, niin on kumma!

So here we go. Valitusvapaa joulukalenteriblogi (eli kirjoitan vain asioista, joista en tunne tarvetta valittaa eli luvassa lyhyttä ja ytimekästä tekstiä). Enjoy!

Tänään kävin lounaalla mukavien työkaverityttöjen kanssa. Sain myös töissä hyvää palautetta eilen pienessä (mutta super-ihanassa) krapulassa viimeistellyistä jutuista. Kotona söin tölkillisen artisokkia, fetaa ja maissia. Uusi lempi"salaattini", oon varsinainen artisokkafanaatikko nykyään. Kivasti piristi myös kirje Irakista, jossa amerikka-ajan kämppis kertoo kuinka hänen Irakin kämppiksensä ei ole yhtään niin mahtava kämppis kuin minä olin :)

Takana on myös ihana pikkujoulu-vloppu Lappeenrannassa. Oli niiiin hauskaa, kiitos vaan paikalla olleille kissoille ja koirille! Lappeenrannan yöelämäkin osoittautui oikein vauhdikkaaksi. Sitten me laulettiin singstaria ja juotiin glögiä ja tehtiin torttuja. Ja käytiin myös oikein turistireissulla linnoituksilla ja Saimaan rannalla.

Ai niin ja näin metroasemalla tänään ihanan pienen pörröisen söpön ja suloisen koiranpennun!