Viikko käynnistyi aurinkoisella kelillä ja neuvolalääkärillä. Pääsin valittamaan vaivoja ja raskauden kulkua tietysti seurattiin.
Kaikki näytti hyvältä, mutta kilpirauhasarvot päätettiin varmuuden vuoksi mittauttaa.
Lääkäri kuunteli myös sydänääniä, joita ei meinattu saada kiinni kun mahassa kävi niin kova meuhkaus. Hiukan kuului "viuh,viuh,viuh" ja sitten taas vaan kovaa puuhastelua ja kopsahduksia anturia vasten. "No on kyllä vilkas kaveri, liikkuko tää paljon siinä ekassa ultrassa?" lääkäri naureskeli. Ei se kyllä siinä liikkunut mitenkään paljoa.
Jälkeenpäin kuulin, että rakenneultraa ennen kannattaa syödä karkkia, jotta sikiö liikkuu paljon ja sukupuoli on todennäköisemmin nähtävissä. Olin ennen neuvolalääkäriä syönyt jätskin eli ilmeisesti "vilkas kaveri" olikin vaan sokeriövereissä.
Enkä myöskään tuon meuhkauksen kuuntelun aikana tuntenut yhtään mitään, että ehkä ne mun aiemmat "liiketuntemukset" onkin olleet sit ihan jotain muuta.
Sitten kuitenkin taas paria päivää myöhemmin tuntuu ihan selvästi pieniä muksauksia navan vieressä. Melkein sellaisia, että haluaisin sanoa niitä potkuiksi. Sitten ei pariin päivään mitään ja sitten taas. Sitten ei ja sitten taas. Jossain vaiheessa varmaan pystyy sanomaan varmaksi :)
Vatsastakaan en ole ihan varma. Toisina päivinä se on ja toisina ei. Jossain vaiheessa sekin varmasti tulee jäädäkseen. Ja on se "pingistynyt". Ei saa makkarasta enää samalla tavalla kiinni kuin aiemmin. Ja jos suorilta jaloilta kyykistyy, niin tuntuu että jotain on siinä tiellä.
Tipun elämässä tää viikko on ollut vähän "tylsähkö", valoa hän jo aistii suljettujen silmiensä taakse ja karvojen kasvu on käynnistynyt. Jostain syystä olen miettinyt useaan kertaan, että onkohan hänelle hiuksia syntyessään.
Enemmän olen hiuksia miettinyt, kuin että kumpaakohan sukupuolta hän on. Ei ole vieläkään mitään "tuntemuksia" sen suhteen, mutta kyllä me nyt aiotaan sitä kysyä. Sitä, että kerrotaanko kenellekään, sulatellaan sitten tiedon saatuamme. Ja voihan se olla, ettei sitä nähdä edes.
Yhdellä kaverilla on laskettu aika elokuun alussa ja he eivät pyynnöstä huolimatta varmuutta sukupuolesta saaneet. Hän kertoi harkinneensa peräti jotain satoja euroja maksavaa kromosomitestiä, kun tiedottomuus on hänestä niin piinaavaa. Yhdelle vanhalle työkaverille puolestaan syntyi juuri poika, vaikka ultrassa oli tytöltä näyttänyt. Että voihan tässä käydä vielä vaikka miten!
No comments:
Post a Comment