Raskausviikko 34

Päivää myöhässä taas liikkeellä.

Tällä viikolla jäin nimittäin äitiyslomalle. Ja mitäs siitä seurasi?! No kiireitä tietysti :D Lisäksi meillä on kotona nyt ollut hieman huono tilanne tietotekniikan osalta, omat kamppeet on rikki ja työkamppeet piti tietysti palauttaa.

Mutta mutta, töistä lähtö tuntui aika sekavalta. Ja epätodelliselta. Ja nyt olen lomalla ja en mene töihin enää. Pisimpään aikaan sitten... Ömm, no ainakin 10 vuotta olen käynyt säännöllisen epäsäännöllisesti töissä myös opiskeluaikana.

Lomalla olen jo ehtinyt käydä mökillä saaressa ja Tipun kanssa lennähdettiin Oulussa siskon perheen luona piipahtamassa. Ihanaa on siis ollut. Kiireistä, mutta toisaalta rentoa. Edelleen odotan, että ensi viikolla kai sitten takas töihin?

Tipu ei enää mahdu lillumaan lapsivedessä vaan makaa kohdussa. Näkee ehkä jo unia ja raapii itseään pikkukynsillään. Hikka hänellä on tosiaan melkein päivittäin.

Muistan yhdellä työväenopiston kurssilla kun mua ärsytti joskus vuosia sitten raskaana olevan opettajan tapa pidellä käsiään vatsalla ja taputella sitä. Itse huomaan tekeväni samaa, yleensä sen takia, että jotain tuntuu kylkiluissa ja yritän painaa sitä pois. Vaikka välillä on kiva muistuttaa myös vauvaa, että täällä ollaan kun hän niin ahkerasti tekee sitä tännepäin.

Tipu alkaa olla vähän myös unissa läsnä. Yhtenä yönä unohdin hänet ruokakauppaan, koska en yksinkertaisesti vaan muistanut että minulla on vauva. Toisena yönä myös juttelin Tipun kanssa, mutta en muista yhtään mitä.

Aloitin raskaana oleville suunnatun vesijumpan. Sitä on kerran viikossa 5 kertaa. Ihan hauskaa, mutta yksi ongelma siinä on... Se on ruotsiksi ;) Sinänsä fiksumpi olisi sen ehkä arvannut etukäteen, sillä jumppa järjestetään Folkhälsanilla, mutta minä en ole niin fiksu. No, onneksi ymmärrän ruotsia edes auttavasti. Eli tiedän pitääkö liikuttaa kättä vai jalkaa! Hah!

Vedessä liikkuminen tuntuu kyllä hyvältä. Paitsi, että välillä vaivaa korventava närästys vedessä ollessa... Muuten kropasta, niin turvotusta on jo havaittavissa iltaisin. Vatsa on välillä läikikäs. Öisin puutuvat kämmenet ja kerran heräsin siihen, että joku koskettaa mua käsivarteen vaikka se oli mun oma käsi, joka vaan oli niin puutunut etten tuntenut sitä.

Ja sitten Oulussa saunassa käytiin 3-vuotiaan kanssa tämä keskustelu:

"Mikti tulla on noin punatet tittit?"
"No en oo kyllä ihan varma, mutta kyllä se tähän vauvan tuloon liittyy..."
Hiljaisuus.
"Tun titteihin tulee mantikkamehua, mitä vauva juo."
"Voi... Niinhän se varmaan onkin."
"Juu, niin te on."

Samainen siskontyttö lupasi myös opettaa vauvan tanssimaan. Isompi siskontyttö löi äitinsä kanssa irtokarkkipussista vetoa, että vauva on poika. Äitinsä veikkaa siis tyttöä.