Nyt oon Helsingissä, enkä lähe mihinkään. Kulumallakaan.

Kotona. Kesäreissut takana. Ihanaa oli, mutta ihanaa on tääkin. Mul on mun sohvaa, mun jääkaappii, mun Kylmä Rinki-dvd:t (im so addicted), on kaverii, vähän työtä, vähän kouluu, jumppaa ja tietty läppärii <3 Mutt oli meillä reissussakin kivaa:

Mummolan viikko meni ihanasti rauhoittuessa ja rentoutuessa, puhelin oli suurimman osan ajasta tyynyn alla. Aadan kanssa saippuakuplia puhallellessa (papl=buble=kupla) ja siskon kanssa löylyssä avautuessa. Ihana nähdä Mummoa ja Ukkia aina, ikävä ehtii tulla aina kun asuvat niin kaukana.

Lieksa-citystä sais muuten kerrostalokolmion 19 000 eurolla. Oispa hienoo kerätä kaverit ja muuttaa Itärajalle. Halpa ja kiva ratkaisu. Ei ois velkahelvettiä, ihmiset ois lepposia ja elämä helpompaa. In the middle of nowhere.

Tätiä ja hänen perhettään käytiin moikkaamassa Juankoskella. Ois ollut kiva olla kauemminkin, siellä oli yks reipas koulunsa aloittava ekaluokkalainen. Kun hän kuuli, että olen menossa festareille viikonloppuna niin hän antoi mulle tarra-korvikset ja teki tatuoinnin käsivarteen. Eli taitaa tulla tytskästä vielä hyvä festarienkiertäjä joskus :)

Näin myös toisen tädin (mulla ei oo kuin kaksi) tällä matkalla. Minä, isä ja siskon perhe istuimme autossa. Täti ajoi ohi pyörällä. Viimeksi näimme tätini minun ylioppilasjuhlissani. Siinä meitä oli autossa viisi, jotka eivät ymmärrä miksi.

Rauhallinen viikko mummon hoivissa sai arvoisensa päätöksen sateisessa Mikkelissä. JurassicRock, oh me god. Ihan hillitöntä ja vähän uskomatontakin. Olen nyt esim. työntänyt bussin mudasta keskellä yötä. Nähnyt Ruoskan poijat alasti lavalla ja menettänyt libidoni. Nähnyt PMMP:n myyntitelttaa kootessa ja kuullut livenä kaikkien aikojen lempparikappaleeni Ikuinen liekki. Matkalla Helsinkiinpäin bussista löytyi onneton mikkeliläisteini, joka oli eksynyt väärään bussiin. Ei sillä ollut puhelinta, eikä rahaa. Me oltiin ajettu jo melkein puol tuntia. No tuupattiin poika pois kiinniolevan huoltiksen kohdalla, annettiin sille kalja ja tupakkia ja soitettiin taksi. Voi poika.

Hyvä päätös festari-kesälle (Provinssi, Ilosaari, Wanaja, Ankka, Jurassic). Ihan hyvä setti. Ens vuonna ehkä vielä paremmaksi :)

Mikkelin jälkeen tein muutaman päivän töitä ja lähdin tirpuilemaan Naantaliin ja Rymättylään. Käytiin Aadan kanssa ihan kahdestaan vähän seikkailemassakin. Katsomassa hummaa ja mää mää ja ostamassa herneitä. Tais ilmakin olla vähän lämmin jopa.

Äidilleni onnistuttiin minä ja äiti hankkimaan huomautus metelöinnistä. Tämä onnistuu ihan katsomalla Rimakauhua ja rakkautta ja rupattelemalla samalla. Kaikille naapurivihaajille neuvo miten pidetään oikein kunnon metakkaa = telkkari normaaliäänelle ja juttelua normaaliäänellä. Toimii!

Siskon ja sen kavereiden kanssa käytiin vähän humpalla Turussa. Ekaa kertaa Club Vegasissa, eikä ollut mikään huono kokemus, ollenkaan. Ois tietty vaikka yhden salmarin voinut juoda vähemmän, kun seuraavana päivänä oli kyllä tosi huono happi. Mutt kerrankos sitä (tai toisenkin ;)) kesässä siskon kanssa!

Ex-kämppiskin kävi ilahduttamassa Helsinkiä yhden yön verran. Mä tykään, että välillä on joku yötä. Ja tietty ex-kämppis on vähän spessumpi tapaus.

Viime viikonloppuna Helsingissä vietettiin taiteiden yötä. Muuten mukavaa, mutta Hesari olisi voinut kertoa, että jos tulee liikaa ihmisiä alue aidataan ja konserttia ei edes kuule kunnolla mistään. Eli näin kävi meille ja tuhansille muille. Että kiitti siitä 1968-ilmaiskonsertista, oli kuulemma hyvä. Näin myös sitä vanhaa ystävää, joka soitti aiemmin. Ja kivaa oli sekin.

Viime lauantaina juhlittiinkin sitten kahden ystävän yhteisiä 50-vee päiviä ja Markun läksiäisiä. Ihan parhaat kesäbilegrillifestarimeininki ikinä. Markun pihalle viritettiin pressuja, vilttejä, värivaloja ja ilmapalloja. Tosi tunnelmallista. Oli dj:t, bändi ja ongintaa. Paahdettiin vaahtokarkkeja ja seinälle sai piirrellä, koska kämppä menee täysremppaan. Poliisikin kävi, totesivat kuitenkin vain, että musiikki vähän pienemmälle ja jatkakaa. Oli ihanaaa.

P.s. Hei mä näin Salkkareissa hyvän näyttelijän. Vilaukselta. Oikeesti. Hienosti on casting-tiimi hoitanut asiansa kun tämä näyttelijä oli palkattu kerrassaan pitsakuskiksi.

Nyt se on vaihdettu.

Blogin nimi ja alaotsikko. Ette ikinä arvaa mikä laulu, paitsi "minä oisin maailman paras biisikärpäsessä" -Kaarina, koska se ois niin maailman paras siinä oikeesti :)

Ja tänään työpaikka hyväksyi opinnäytetyön aiheen. Ehkäpä se jouluvalmistuminen koittaa sittenkin.

Kirmailevat mielialat

Ylös. Eiku alas. Ja taas ylös.

+ Mukava herätys kun kämpässä on joku toinenkin -Laihdutuskuurin aloitus +Juhlallinen olo päätöksen syntymisen jälkeen -Peilistä kirkkaana loistava kesäläskimakkara +1500 kalorilla läpimenty päivä -Keittiön pöydällä lojuva muistokirjoitus, jota ei jostain syystä uskalla siirtää laatikkoon -Pankkitilin hupeneva saldo +Lääkärin varvas-diagnoosi = ei vakavaa -Tarvitaan kuitenkin fysioterapiaa -Syksy +Mukava kahvitteluhetki -Stressi opintotuesta +Pääsy yhdelle tosi mielenkiintoiselle yliopisto-kurssille -Stressi opinnäytetyön aloittamisesta +Kirjoitus-inspiraation löytyminen -Hetkellinen kateuden aiheuttama turhautuminen yksinäisyyteen +Vanhan ystävän yllättävä puhelu.

Ja tässä olivat ihan vain tämän päivän mielialojen kirmailua aiheuttaneet asiat. Päälle vielä asiat, joista on ristiriitaiset tai odottavat fiilikset.

Päivitystä viime viikkojen tapahtumista luvassa myöhemmin. Kunhan saan tämän vellovan mielen kuriin ja kunhan se kirjoitus-inspis (siis ei blogi-) laantuu taas.

I'm one of the x-men, not one of the women you can talk shit to!

Ihana loppu viikolle 31. Oli aurinkoisia hetkiä siskon perheen ja äidin kanssa kaupungilla. Tuli testattua lounaspaikkana tuo Mikonkadun Meze. Aivan mahtava välimeren buffa. Aada oli ihana niin kuin aina, nautiskeli Hietsun rannasta ja herneistä. Kantelin Tirpua hetken kaupungilla ja seuraavana päivänä oli kädet hieman kipeät. Pikku naperosta on tulossa iso tyttö.

Rannalla nähtyä: tatuointi, jossa luki "Thank god I born white". Double fail. Stupid and incorrect.

Ke-illalla menetin myös Lostari-neitsyyteni. Oli jo aikakin kun olen sopivan ikäinen ollut jo monta kuukautta. Kivan tuntunen paikka, ehdottomasti uuden käynnin arvoinen. Vaikka poika baaritiskillä kertoikin minulle, että näytän varautuneelta. Ehkä näytinkin, olihan se mun eka kerta vasta!

Torstaina poltin pyllyni Hietsussa. Kesän kuumin päivä ehkä. Ja ehkä viimeinen hellepäivä. Eli hyvin vietetty viimeisiä rusketuksia haalimalla. Ilta meni mättöjuhlissa kaverilla, johon oli saapunut yksi turkulaisvahvistuskin piristämään tätä "hesalaisten" arkea.

Perjantaina humpattiinkin sitten huolella siskon kolmekybäsiä juhlistaessa. Bileet oli Järvenpäässä, syömää ja juomaa riitti. Ja tiettykin innostuttiin myös laulamaan sitä Sing Staria. Svenska Hits -levy ei ihan mennyt putkeen :P Aada oli tietysti puettuna söpöön vaaleanpunaiseen mekkoon ja hänkin vähän pääsi juhlien makuun tanssahdellessaan ja kakkua syödessään :) Oli kyllä hulvatonta, vaikka baariin lähtikin vain ne kaksi tuttua kasvoa eli ne ainoat perheettömät ja sinkut. Eli allekirjoittanut ja parasystävä Eini (kuten Aada oli seuraavana aamuna huudellut meitä puuroa syödessään).

Note to self: Älä enää koskaan mene Bakersiin!!

Lauantaina meno jatkui yhtä hauskana Ankkarokissa. Mukana siskon tiimi ja parhaan ystävän sukulaistiimi. Kent oli hyvä ja Mokoma ja Kotiteollisuuskin. Fun fun fun, vaikka vähän tietyt ihmiset ärsyttivätkin loppuillasta tietyillä käytöstapojen puutteillaan (ei kukaan kaveri kuitenkaan). Kuten ärsytti sadekin. Ja tämä:

Kaksi humalaista poikaa asemalla tönivät toisiaan kahden (no, myönntetään myöskin humalaisen)tytön vieressä. Toinen pojista osuu toiseen tyttöön muutaman kerran.
Tyttö: "Hei, onko pakko töniä silleen että törmäilee toisiin urpo?"
Poika: "No sunhun on vähän vaikea olla osumatta."
Pientä hampaiden kiristelyä tyttöjen suunnalta. Pojat nauraa ja ilmeisesti ottaa kuvia tyhmistä ja läskeistä tytöistä.
Poika2: "Hei sori nyt..."
Poika: "Älä puhu niille lesboille."

Pisteet taas uros-sukupuolelle.

Matka jatkui aggggressiivissa tunnelmissa ja päädyttiin pubiin juttelemaan henkeviä ja kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä.

Sunnuntai: Ankkarokissa käytiin syömässä ruoat ja juomassa lonkerot. Katsottiin maassa luikertelevaa maailman suurinta kastematoa ja toivottiin, että Disco Ensemble soittais hiljempaa. Satoi koko ajan. Pinnan kesto = 2 h. Pakko oli luopua haaveista katsoa PMMP ja lähdettiin himaan. Onneks saatiin ilmaisliput eli ei harmittanut sitten niin paljon.

Mutta viikonloppuna opin taas jotain uutta itsestäni. Minulla on x-men taito! Osaan solmia kirsikan varren kielelläni. Siis suussa. Samalla tavalla, jolla Twin Peaksin Audrey Horne tienaa itselleen vähän kyseenalaisen työpaikan. Voin todistaa, jos joskus asutaan samaan paikkaan samaan aikaan ja läsnä on kirsikoita :)

Ja nyt viikoksi mummolaan rauhoittumaan. Viikonloppuna vielä yhdet festarit Mikkelissä (vähän niinkuin työn merkeissä) ja sitten kai se kesä on virallisesti melkein ohi. Täytyy vissiin ainakin vaihtaa blogin otsikkoa sen jälkeen :)

P.s. Onks muitten blogspot-blogit hypänneet yhtäkkiä html-koodaus-näkymiksi? Ei voi vaihtaa fonttia muuta kuin koodilla yms? Hjälp!

P.p.s. Lisäsin blogi-listauksen tuohon sivuun. Hyviä blogi-vinkkejä otetaan vastaan, aika moni noista on aivan liian hiljaisia! :)

Liian aikaisin hereillä

Oon vapaapäivällä ja hereillä tähän aikaan. Miksi?

Johtunee siitä, että eilen sain taas taistella "roska,paska,olet huono" -palautteen kanssa töissä. Lukijat suuttuivat taas kerran ja täysin syyttä. Joitain totuuksia vaan ei meidän alalla pitäis sanoa ääneen.

Tai siitä, että sain herättyäni aamukiukun aikaan kun ajattelen töissä perjantaina pidettävää kokousta. Siellä mun pitäis avata suuni ja puolustaa etujani ja vaatia vastauksia. Se on hankalaa ihmiselle, joka ei tahdo olla hankala. Mutta pakkohan se on, koska tällä hetkellä näyttää siltä, että töitä on syksyllä niin vähän, että pitää vaihtaa duunipaikkaa. Enkä mä oikeastaan sitä nyt kyllä haluais tehdä.

Tai ehkäpä mä odotan niin innolla äitin ja siskon ja Tirpun kanssa hengailua tänään.

Voi myös olla, että mua pitää hereillä maailman hauskimman sunnuntain ajatteleminen. Sunnuntaihin kuului hulvatonta seuraa, uintia Lippajärvellä, muutamia valkovenäläisiä ja pullonpyöritystä :D

P.s. Tosi ärsyttävää, ett tää blogi on rikki, eikä esim fonttia pysty vaihtamaan.

Olen elossa, mutta vietän kesää

Hoi. Tajusin taas, että jos en jossain vaiheessa kirjoita blogiin mitä on kesällä tullut tehtyä, en enää muista sitä kaikkea kivaa kuitenkaan syksyllä. Joten here we go, lyhyt päivitys heinäkuusta so far.

Turussa tuli hengailtua, äitin kanssa Naantalissa, tyttöjen kanssa jokilaivoilla. Ne kaksi kuumaa päivää ennen tätä ihanaa helleputkea.

Belgialaiset: Iskän belgialaiset kaverit oli käymässä pari viikkoa. Käytiin Tallinnassa, Naantalissa, Turun saaristossa vene-ajelulla (mikä oli ihan parasta -> ostoslistalle vene). Juotiin olutta ja pelattiin tikkiä (ranskaksi rikhikii). Älyttömän mukavia ihmisiä. Ja minä älyn jättiläinen vein heidät sitten Helsingissä Belgeen. Daaaa-a. Ai tää on siis belgialaisbaari. No shit sherlock. No belgialaiset luuli, että se oli vaan hyvä vitsi.

Ilosaarirokki: Hetken mielijohteessa lähdin ja hetken mielijohteessa lähdin poieskin. Oli kyllä hauskaa. Paljon koulukavereita, sitä tuttua festariryminää ja ilakointia. Vähän humppajalka nousi Eläkeläisten ja Mad Caddiesin keikoilla. Aikaisemmin syrjimäni Turisas osottautuikin hyväksi festarirenkutus-musaksi. Stellankin kuulin. Mike Pattonin italialaisviisujen tahtiin tanssin valssia :) Mieltä painoi kuitenkin vähän alakuloiset ajatukset (lisää alla), joten lähdin jo sunnuntaina pois, vaikka tarkoituksena oli rokata maanantaihin. Ehkä se oli järkevää, vaikka yöllinen laskuhumalainen matka Jalon vanhassa bussissa takaisin Helsinkiin ei ollutkaan kovin kiva.

Wanaja: Viime viikonlopun Wanajarock Hämeenlinnassa kuului kesän pikkufestarikokeilu-suunnitelmaan. Ja tietty PMMP:n stalkkaussuunnitelmaan. Ja miten ihania tytöt olikaan, ihan ollut ikävä heidän (kylläkin superlyhyiden) mammalomiensa aikana. Sitten löyty Stam1naa ja Turisasta... Ööh siinä ne tais taas olla :D Mutta aurinko paistoi ja iloa riitti.

Oltiin oikein hotellissa yötä Hämeenlinnassa. Yksi maailman parhaita asioita on hotellit!! Puhtaat valkaiset lakanat, hotellituoksu, aamupala ja ilmastointi.

Old flings: Viime viikonlopuna tuli tavattua 2 vanhaa heilaa (samassa baarissa). Toisella oli iPhone (second thoughts about graving for the thing, ei kovin kätevältä vaikuttanut vaikka niiin hieno onkin... ja pientä närää on puhelimesta alkanut kuulumaan jo puolelta jos toiselta) ja toisella ei enää tyttöystävää (kyseessä ei ollut viimeisin sika vaan sitä edeltänyt sika lokakuulta).

AADA: Tuli vietettyä ma-to-akseli Mäntyharjulla siskon miehen vanhempien mökillä Tirpun ja Siskon ja Siskon miehen ja Siskon miehen veljen ja vanhempien ja Aune-tädin kanssa. Ja voi ei, en malttanut melkein odottaa näkemistä. Ja hän oli vain ihanistunut entisestään. Suukotteli jo ihan kunnon pusuja, muodosti lauseita kuten "Henna auta." Ja tätihän auttaa ja leikkii ja suukottelee ja halii ja supattelee. Olin suosiossa myös musiikki-kännykkäni ansiosta, josta piti heti aamuherätyksen jälkeen (joka sekin tapahtui halaamalla) laittaa musiikkia, jotta Tirpu pääsi tanssimaan. Ja mitkä muuvit.

Ihan parasta oli aloittaa päivä katsomalla veikeästi liikkuvaa pikku tyttöä ja hymyilemällä posket kipeiksi. Muutenkin oli mahtavaa, käytiin kanttarelli-metsällä, syömässä mustikoita suoraan puskista, vähän veneilemässä, saunassa ja uimassa. Syötiin hyvin ja pelailtiin. Oman siskon&companyn saaminen Suomeen on aina herkkua :)

Heinäkuun illat on tullut vietettyä säiden mukaan baariloisissa, terasseilla, puistossa ja kavereilla. Eilen tuli kokeiltua Runebergin kadun Bar Teos ja sen sangria ja tapakset. Suosittelen lämpimästi, oli meinaan tosi hyviä.

Töllöstä: Ostin Ozin kaksi ekaa tuotantokautta. Monen jakson katselu putkeen aiheuttaa muuten semi-väkivaltaisia unia, mutta muuten viihdyttävät muun muassa krapulaista mieltä.

Päässä: Jostain syystä kesää on leimannut pieni alakuloisuus from time to time. Tai ehkä vain tätä heinäkuuta, eikä koko ajan, mutta välillä. Ei sillä, että kesä olis ollut onneton. Mutta välillä on mieli ollut...

Syitä sille on monia, sanoja kuitenkin tähän hätään liian vähän. Nykyisyyttä ja menneisyyttä ja tulevaisuutta on tullut pohdittua ihan kiitettävästi, mitäpä niitä nyt erittelemään. Ehkä myöhemmin...

Too much thinking and too little dancing, I guess. Kesä on kuitenkin hyvää aikaa taistella synkkiä ajatuksia vastaan, sillä tekemistä ja touhua riittää. Ja kai sitä on kesästä turhankin korkeat odotukset aina sen suhteen, että kun aurinko paistaa niin on onnellinen koko ajan. Eihän se valoisuus nyt ihan kaikkea paranna, vaikka paljon auttaakin fiiliksiin.

Hei ja nyt vihdoin voi sen sanoa ääneen ilman hitustakaan ironiaa äänessä: Nauttikaa helteistä, ootte ne ansainneet! Ja jos tulee liian kuuma, ajatelkaa edes sekuntti marraskuun räntäkeliä ja sitä maailman pimeintä kolkaa, jota me tuohon vuodenaikaan asutetaan!

Roikkuessani eilen puoliksi ulos ikkunasta odotellessani iso-tätiä lounaalle huomasin muuten, että talon seinä höyryää eli on virallisesti kuuma... Iso-tädin, 90, kanssa tuli juotua puokkiin pullo Pearly Bayta ja turistua mukavia. Tein tädille kana-ananas-kastiketta ja porkkanoita ja parsakaalia. Hän tykkäsi ja santsasi ja oli ilmeisen otettu kun tein ruokaa hänen "oppiensa ja mieltymystensä" mukaisesti. Pienessä huppelissa hän sitten kertoili lapsuuden pakkohuutokaupoista, nuoren tytön ylpeydestä ja menneistä itsetunto-ongelmista.

Jussi ja muut

Kesä vaan vierii eteenpäin. Eikä oikein ehdi ottaa kiinni mistään.

Kaikki on vaan niin hyvin. Kesä on vaan niin mukavaa aikaa. Mistä sitä valittaisi. Varsinkaan näin lomalla. Jos paistaa, istun terassilla. Jos sataa, katson himassa My so called life-jaksoja (17 viimeisen 3 päivän aikana) ja odottelen työn sankareiden soittoa. Siinä välissä siivoilen, lounastan iso-tädillä ja vien Kaija-mammaa ulos. Eläkeläiset on kesälomalaisen parhaita kavereita ;)

Ja juhannus oli ihana. Taas siellä Örinämattilassa. 27 meitä taisi olla parhaillaan. Itsekin, tapojeni vastaisesti, juttelin vieraille ihmisille ja tutustuin jopa melkein jokaiseen. Ja kannatti, hauskaa oli. Go me. Perinteistä jussia vietettiin: saunaa, grillausta, uima-altaassa pulahtelemista, humaltumista, tanssia, laulua (sekä singstar että luomu), naurua, peliä ja ihmisiä. Good times, good juhannus! Ei muuten näkynyt tulevaa miestä unessa. Vaikka kirmattiin alasti perunapellon ympäri ja seitsemän kukkaakin kuihtuivat tyynyn alla.

Ja joka aamuna meni kuuteen tai yli. Eli pe-aamuna menin nukkuun kello kuusi tai yli, la-aamuna menin nukkumaan kello kuusi, su-aamuna menin nukkumaan kello kuusi, ma-aamuna heräsin kello kuusi ja menin töihin. Väsytti.

Juhannuksen jälkeen teinkin sitten vähän töitä ja pääsin/vapauduin kesälaitumille pariksi viikoksi. Jalkapalloa, minigolfia, bilistä, terasseja, synttäreitä, pina coladoita, huvipuistoja ja juhlimista. Sekä tietty sitä mscl-sarjaa ja vaan lököämistä. Good, better, best.

Ja ansaitsin yhden kesän rohkeuspisteen. Pyysin treffeille yhtä tyyppiä. Ekaa kertaa elämässäni ihan aikuisten oikeesti. Olihan se aika 24-vuotiaana jo aloittaakin. Noo... lopputulos = pakit. Mutta ihan kiltit sellaiset. Eli no hard feelings. Ehkä tätä vois kokeilla uudestaankin jopa. Siis treffeille pyytämistä.

Kesä. Nauttikaa siitä ihmiset. I sure plan to.