Wednesday, September 2, 2015

Raskausviikko 26

Tällä viikolla opin, että miksi äitiysvaatteet ovat oikeasti olemassa.

Tiistaina kiemurtelin koko päivän töissä kun vatsaa kiristi ja särki ja fiilis oli kerrassaan ikävä. Ei löytynyt hyvää asentoa. Sitten tajusin vetäistä normaali-ihmisen legginsit mahan päältä pois ja johan helpotti. Tietty sitten mahan alla kiristäessä ne kivasti puristaa virtsarakkoa, mutta se oli pienempi paha.

Järjestöhommissakin sain lopulta kerrottua asiasta. Muutamalle läheisemmälle kasvotusten ja lopuille sitten Facebookissa. Eräs miespuolinen jäsen otti tilanteesta kopin ja kertoi, että heillekin on tulossa vauva loppuvuonna. Ei se varmaan ole helppo miestenkään löytää sopivaa tilannetta kertoa, vaikka heille ei sitä paljastavaa vartalonmuutosta tapahdukaan...

Tähän asti vähän luiseva Tipu alkaa nyt kehittää rasvaa ympärilleen. Aiempiin mainintoihini viitaten odotan, että rasvaa kertyy ihan silleen mukavasti. Välillä ajattelen Suomen suurinta vauvaa, joka on vuonna 1979 Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa syntynyt Olli Mäki, joka painoi 6,7 kiloa. Olen jo miettinyt, mitä sanon Iltalehden toimittajalle (kaverini) kun hän soittaa, että miltä se uuden Suomen suurimman vauvan synnyttäminen nyt sitten tuntui. Ehkä pyydän Olli Mäkeä ottamaan yhteyttä ja kertomaan kuulumiset...

Joku sanoi, että vähän liioittelen. Toinen lohdutti, että isot vauvat ovat leppoisampia. Jahas.

Tällä viikolla mahaani on kommentoitu "tyttömahaksi" ja sitä, että olen voinut hyvin "poikamerkiksi". Mummokaverille tuli myös "poikatunne". Oon muuten jostain syystä valehdellut kaikille vanhoille ihmisille, että ei tiedetä sukupuolta. Hah. Mutta joo, laitoin meidän liitutauluille myös nyt nämä veikkaukset muistiin. Myös syntymäpäivää voi veikata, toistaiseksi osallistujia minä (17.11) ja P (2.12. eli laskettu aika).

Tipu tuntuu ottavan tällä hetkellä aika paljon unta, menee pitkiä aikoja että mahasta ei oikein kuulu mitään. Joskus maha myös menee "lyttyyn" ja tuntuu, että koko vauva on kadonnut. Joskus sitten taas tuntuu, että maha räjähtää ja sieltä tosiaan yrittää joku pönkeä navan kautta ulos.

Toiseen kylkeen on ilmestynyt pari haaleaa raskausarpea. Tästähän tietysti riemu repesi (pun intended!)... Joka viikko joku pieni kriisi? Rasvaamisrutiiniin olen lisännyt nyt myös manteliöljyn. Bio-oil loppui ja sitä pitänee ostaa lisää, koska sehän hoitaa myös jo syntyneitä vaurioita nyt kun ehkäisevät toimenpiteet ei enää ehkä sitten riitä.

Tällä viikolla hommattiin Tipulle vauvavakuutus aika viime tingassa - ystävällisesti vähän suhteita apuna käyttäen :) Tää onkin hyvä raskaanaolevien muistaa, koska jos sen haluaa ennen syntymää niin se pitää hankkia ennen kuin on 3 kuukautta laskettuun aikaan. Ja sehän on meillä tänään! Jos sitä ei ota nyt, niin sitten sen saa vasta kun vauva täyttää 2 kuukautta, jolloin siitä rajataan mahdolliset synnynnäiset tai esimerkiksi keskosuudesta johtuvat ongelmat pois.

Joka viikko mun on tarkoitus kirjoittaa myös jotain muuta kuin raskausasiaa, mutta sitten en ehdi. Se on ihan hyvä se, syksy on kivaa aikaa kun alkaa arki, tavataan ystäviä, urheillaan ja sit voi hyvällä omalla tunnolla myös makoilla telkun edessä kun ei "tarvitse" sykkiä koko ajan johonkin kesärientoihin. Eilen alkoikin lempiohjelmani "Naikkarit" eli Ensitreffit alttarilla. Mulla on erittäin hyvät kutinat tämän kauden pareista!

Tällä viikolla Tipu sai myös ekat tuliaiset - ihanilta häämatkalaisilta. Niin ovat pienet!


No comments:

Post a Comment