Hän, jolle kesä on ehkä jo piirtänyt pisamat poskille. Hän, joka
toivoi ja toivoi. Hän, josta minä tiedän vain tämän tiedon. Että hän on
raskaana.
Lahjamunasolujeni saaja odottaa vauvaa.
Olin niin psyykannyt itseäni pettymyksen kestämiseen, että unohdin kokonaan miettiä onnistumisen mahdollisuutta.
Jälkitarkastuksessa sitten uteliaisuus voitti pelon ja kysyin. Ja
uutisen kuuleminen tuntuikin sitten aivan järisyttävän hyvältä. Kuin
omaa plussatestiä olisi käsissään pidellyt. Minä autoin tuossa. Me
onnistuimme yhdessä. Mikä onni!
"Tohon ei joka muija pystykään", sanoi ystävä. Ei pysty ja olen siitä aivan helvetin ylpeä. Että tein sen, että tulos on tämä.
Yksin jo vain tämän uskomattoman upean fiiliksen takia tämä koko
prosessi kannatti. Ja tunne siitä, että tekisin kaiken uudelleen, on
vain vahvistunut.
Pidä pintasi siellä, pieni ihminen! Puolikas minua, mutta kokonaan heidän. Pidä pintasi!
No comments:
Post a Comment