Hävikkiviikko: Vegeperheen vinkit

Kasvissyönti on melko kätevä laji mitä ruokahävikkiin tulee. Kaikki kasvikset nimittäin sopivat sikin sokin melkeinpä joka ruokaan.

Lämpimiin ruokiin sopivat myös vähän nuhjaantuneet kasvikset. Kasviksista on myös helppo leikata pois pilalle menneet osat.

Esimerkiksi kasvislasagneen voi upottaa mitä tahansa kasviksia. Sosekeittoon myös. Uunikasviksiksi sopivat mitkä tahansa ja gratiiniin, pastaan, wokkiin, kiusauksiin, munakkaaseen... ainut, mitä minä en kuumana syö, on kurkku! Jotkut toki sitäkin. Ja niin, avokadoa!

Einessyyllisyyttä voi lieventää lisäämällä niihinkin kasviksia.

Otetaan vaikka porkkana! Sitä voi raastaa kastikkeisiin, siivuttaa juustohöylällä wokkeihin, sopeuttaa sosekeittoon, illalla dippaamme porkkanatikkuja jugudippiin ja sit tietty se on maailman helpoin salaatti tuoreraasteena. Ja kerran vuodessa (!!) kun leivon sämpylöitä, eksyy niihinkin porkkanaraastetta.
Aijka harvoin meillä syödään jotain, mihin kasviksia ei olisi jo valmiiksi lisätty. Tämä ajatus sopii toki myös liharuokiin, miksi syödä pelkkää jauhelihakastiketta kun mukaan voi heittää vaikka sitä porkkanaraastetta, vihreitä papuja pakkasesta, paprikaa tai vaikka parsakaalia pienennettynä.

Jos ruoasta jää "vähän", se yleensä on Arvolle sopiva annos pakastettavaksi.

Perunoita meillä syödään suht harvoin, mutta kun syödään, keitetään aina tuplasatsi ja seuraavana päivänä tehdään ylijääneistä pyttipannua tofun kanssa. Avaamaton tofupaketti säilyy jääkaapissa useamman viikon, jotkut pakastavatkin ja vain tykkäväät, että koostumus paranee, mutta minusta se kärsii. Eli meillä ei tofua pakastimesta löydy.

Kasvissyöjällä on myös yleensä kuivakaapissa saatavilla useanlaisia proteiinilähteitä, jotka säilyvät todella pitkiä aikoja. Minulla on siellä aina soijarouhetta, erilaisia linssejä, kikherneitä ja papuja sekä valmiissa kastikkeissa että ilman.

Kuivakaapista löytyy usein myös esimerkiksi hernekeittoa, johon upotetaan tofua ja juustokannikat raasteena. Mausteena mulle sipulia ja miehelle sinappia. Sitten siellä on joitain muitakin arjen pelastajia, kuten Italianpata-pussi, johon lisään soijarouheen lisäksi einessyyllisyyttäni lieventämään myös kasviksia. Porkkanaraaste sopii siihenkin (vähentää suolaisuutta myös), pakasteherneet tai -maissit... Ihan oikeasti mitä tahansa löytyy!

Sama muuten pätee lapsen purkkiruokiin! Lisää kasviksia. Lievennä syyllisyyttä. Ja ei se ainakaan sitä ruokaa huononna. Kaikki voittaa!

Tasaisin väliajoin meillä vietetään pakastimen ja kuiva-ainekaapin tyhjennysviikkoja!

Kun kekara tuli kuvioihin, olen oppinut paremmin myös pakastamaan ruokia. Jos ruoasta jää "vähän", se yleensä on Arvolle sopiva annos pakastettavaksi. Useita ruokia teen myös tahallaan liikaa ja pakastan osan.

Sitten meillä on tasaisin väliajoin pakastimen ja/tai kuiva-ainekaapin tyhjennysviikkoja. Äitini on aina sanonut, että olen nuoresta asti ollut hyvä keksimään ruokaa tyhjänä ammottavasta jääkaapista. Tuo taito on säilynyt aikuisuuteen asti, joskin nykyään osaan pitää varalla aineita, joihin aina turvautua hädän tullen.

Mutta kyllä meillä aina vaan tosiaan jotain ruokaa syödään, vaikka "eiks meil oo mitään ruokaa"!

Kuvassa einespullia, mutta myös kasviksia (vaikkei suoraan ruokaan integroituna). Annos on myös "vahinkovegaaninen", jota tuppaa meidän taloudessa yhä useammin käymään :D