Ouluhan on kiva kaupunki

Ja yllättävän iso. Ja hieno.

Katutaidetta Oulun malliin.

Helsinki-Vantaalta torstai-iltana lähtiessä ei lentokentällä ollut juuri kukaan. Myyjät rupattelivat toistensa kanssa, muutaman portin edessä oli ihmisiä. (HUOM! Kotimaan lennoilla ainoat tuliaistavarakaupat on R-Kioski ja Stockan pikkupuoti eli ei kannata jättää viime tinkaan).

Oulun lentokentällä oli täysi härdelli! Turkin lomalento oli saapunut juuri. Havajipaitoja ja palaneita neniä viuhui siellä täällä ja tullissakin oli henkilökuntaa. En muista, koska olisin viimeksi nähnyt Helsingin päässä tullissa virkailijoita...

Oulussa käytiin torilla muikuilla, hengailtiin kaupungilla ja rannalla Nallikarissa. Tärkeintä oli tietysti naperoiden kanssa trampoliinilla pomppiminen ja aamulla sängyssä hupsuttelu sekä niiden nukkumaan menon jälkeen jutustelu viinilasien äärellä.

A uhkui ylpeyttä esitellessään meille luokkaansa ja koulukirjojaan. Pientä Oulun murretta oli jo nyt havaittavissa - ne tuplakonsonantit!

E:n kanssa taisin käydä ensimmäisen pidemmän keskusteluni ikinä, kun katselimme leijonan ja kirahvin kuvia... gröhöm... viinitonkan kyljestä. Keskustelu meni jotenkin näin:

"Tässä kuvassa on leijona."
"Ei! Kiu (kisu)."
"Tää on kyllä leijona."
"Eeeei! Kiu."
"Noh antaa olla, tässä on kirahvi."
"Ei! Hauva."
"Ei ole hauva, kun on kirahvi."
"Eeeei! Hauva."
"Kirahvi."
"EI! Hauva."

Ja kun makasin trampoliinilla jo kaikkeni antaneena ja kaksi hymyilevä aurinkoista naamaa lähestyi toisesta laidasta riemusta kiljuen mietin, että tämän hetken jos saisin pulloon niin sillä jaksaisi vaikka minkälaisen talven yli.

Paahdetut pavut

Nyt tuli eteen sellainen helppo superherkku etten malta olla jakamatta. Alkuperäinen ohje: Chocochili 

tuoreita vihreitä papuja
pari valkosipulinkynttä (oman maun mukaan, paahtuu uunissa makeaksi)
oliiviöljyä
sormisuolaa
mustapippuria

Leikkaa pavuista molemmat päät pois ja huuhtele. Laita pavut 2 minuutiksi kiehuvaan suolalla maustettuun veteen. Kaada pavut lävikköön ja vesi pois.

Leikkaa valkosipulit tosi ohuiksi viipaleiksi. Laita pavut voipaperilla päällystetylle uuninpellille tai uunivuokaan. Sirottele päälle valkosipuli ja kevyesti oliiviöljyä (pilasin jo yhden satsin laittamalla liikaa). Sekoittele papuja ja päälle sormisuolaa ja mustapippuri.

Paahda papuja uunin ylätasolla 225 asteessa kymmenisen minuuttia. Älä anna kärähtää!

Nauti heti tai viilentyneenä.

Kesä kuvina

Joitain myrskypilviä. Vihreitä peltoja. Upeita maisemia.

Hyvää ruokaa. Niin paljon hyvää ruokaa, että näkyy vyötäröllä. Tämä annos hauskalla aikuisten reissulla siskon ja kavereiden Tallinnassa Von Krahl -ravintolassa. Toisella reissulla käytiin vegaaniravinteli Veessä. Ovat vierekkäin Rataskaevulla, suosittelen lämpimästi.

Alkoholiakin kului. Tällaisia oluita saa Tallinnasta.

Tallinnan matkailua.

Mökkeilyä. Mökkikuume iski myös minuun. Ehkä jo ensi kesänä oma punainen tupa...?

Juhannustamme vartioinut linnunpelätin. Sateinen, mutta niin hauska. Juhannus. Pelätin vain creepy.

Chillailin auringossa. Sitä riitti. Kiitos 5 viikkoa hellettä.

Vähän satoikin tietty.

Tyttöjen arkipäivän skumppapiknik. Niin ihania iltoja.

Purjevene on tullut tutuksi. Kivaa on ollut merillä. Ja oppinutkin olen kaikenlaista. Toivottavasti vielä päästäis.

Sillä veneellä pääsee hienoihin paikkoihin. Maailman tai ainakin Suomen ääriin.

Monta kaunista auringonlaskua. Muutama auringonnousukin.

Pieniä hetkiä, kun tulomatkalla uimarannalta takapenkillä olevat laulavat kuorossa PMMP:n Oo siellä jossain mun.

Yhdet festaritkin onneksi! Ruisrock ja Lily Allen. Huikea kuvanlaatu.

Kiitos kesä 2014

Please like me

Yhden ystävän kanssa tuossa pohdimme alkuviikosta (viimeisenä lomapäivänäni), että tässä helleputkessa on ainut hankala homma se, ettei ole sallittua köllötellä vaan sohvalla ja katsoa telkkua. Ei niin vaan saa tehdä! Edes yhtenä päivänä välillä!

Tuntuu ihan rikolliselta piiloutua sisätiloihin, kun ulkona paistaa se kauan kaivattu aurinko... Mutt paistaa se huomennakin, voitaisko nyt katsoa vaan tätä Breaking Badia...

Myönnettäköön siis, olen tuhlannut muutamat päivät tästä hienosta kesästä telkun ääressä. Hyi!

Mutta jos teistä on rikostovereikseni niin kannattaa käyttää viimeiset mahdollisuudet (aikaa ensi viikon loppuun) ja katsoa Yle Areenasta Please like me! Sopivan lyhyt ja hykerryttävä sarja yhdelle krapulasunnuntaille ;)

Maailma muuttuu, mutta tavallaan ei

Seitsemän vuotta sitten sisko perheineen muutti Englantiin. Tänään he lähtevät Ouluun. A aloittaa koulun siellä ja E oppii pelekäämään polliisia.

Eipä ole näköjään ongelmienkäsittelytaitoni juuri parantuneet tässä ajassa. Edelleen mantrani on: Jos ei ajattele sitä, ei joudu ajattelemaan sitä. Olen ollut koko vuoden aika vastahakoinen puhumaan asiasta.

Se nyt vaan on näin ja ikävä tulee.

Vuonna 2007 menin siskon perheelle heippojen jättämisen jälkeen itkien kotiin. Se on jäänyt mieleen siinäkin mielessä, että silloin mietin että tuleeko mun kotona olemaan koskaan ketään, joka lohduttaisi.

Tuli ja tällä kertaa voidaan ikävöidä yhdessä.

Aika hauska juttu tää blogi kyllä, täällähän tää on mun koko elämä.

Seitsemän vuotta sitten opin myös erään toisen lauseen, jota edelleen toistelen silloin tällöin (vastaus, mistä lause on peräisin täältä).

Sitten avaan karkkipussin ja elämä jatkuu.

Aikuisuuden raja

"Joskus 70 vuoden korvilla alkaa tuntua että on vihdoin aikuinen. Ja sitten yhtäkkiä onkin jo vanha."
Terkkuja mun mummolta ja Pohjois-Karjalasta, jossa taivas lyö tulta pari kertaa päivässä, mutta väleissä ruskettuu ja voi pulahtaa järveen.
Loma vol. 2 siis käynnissä.

#saunapalaa eli kesäsattumuksia

Sauna meinasi palaa... Vain vähän liioittellen. Kavereiden saunaan oli vaihdettu kiuas, joka oli vähän väärin asennettu ja saunaa lämmitellessä pojat huomasivat, että ulkolaudat alkoi hehkua. Vahingolta vältyttiin kastelemalla sauna kokonaan. Ja tietty korjaamalla kiuas seuraavana päivänä.

P sai järvisyyhyn Vitträskin järvestä. Sunnuntaina käytiin ja maanantaina tuli tiedote, että ei kannata uida. Too late! No se on onneksi ihan vaaraton ja menee viikossa ohi, jalkoja vaan kiusaa punaiset syyhyävät näppylät.

Aada oli yökylässä ja ennen nukkumaanmenoa juoruttiin äitinsä vanhoista poikaystävistä. Yhdellä poikaystävistä oli niin hauska nimi, että Aadasta oli onni että äiti on valinnut isän ettei tarvitsisi aina nauraa kun kuulee sen nimen. Seuraavana päivänä hän löysi tamponini ja siinä olikin sitten selittämistä, että mikä se on ja mitkä ovat kuukautiset? Kolmekymppinen nainen ja yllättävän vähän tietoa tästäkin biologian osa-alueesta. Ja miten sä selität sen seitsenvuotiaalle? Ymmärrettävästi Aada ei tainnut oikein uskoa mua...

Jos joskus on tylsää Tukholman lentokentällä, voi aikaa kuluttaa liikkumalla terminaalista toiseen. Katsoimme virheellisesti lentomme lähtevän toisesta terminaalista, tilasimme nappia painamalla bussin meitä viemään. Koko haitaribussissa ei ollut  muita ja matkaan meni sellainen 10 minuuttia. Saapuessamme toiseen terminaaliin huomasimme heti, että lentomme lähteekin alkuperäisestä terminaalista. Ei kun bussia tilaamaan, tietysti sama kuski ja ei muita matkustajia. Hyvä me!