Syntymäpäivä meni mukavasti. Olen tämän viikon harjoitellut yksineloa, kun kämppis on jo puoliksi muuttanut Porvooseen. Eilen kävin tekemässä haastattelun, koululla ja kavereiden luona hakemassa muuttolaatikoita. Ne ihkut oli ostaneet synttäriviinerit ja sain siis yllätyssynttärikaffet :) Muuten en pahemmin juhlinut, oli kyllä kiva kun ihmiset muisti ja lähetteli onnitteluita. Ja paras on vasta edessä, eli JUHLAT!
Tänään olin 10 tuntia töissä ja voin sanoa, että mitä enemmän vietän aikaa työpaikalla, sitä enemmän siellä tykkään olla. Työkaverit on tosi mukavia! Ilmapiiri on helmi! Työ on koko ajan mielenkiintoisempaa, tykkään nörtteillä ja kirjoittaa nörttiasioista! Hence the otsikko, maybe I was born to be a nörtti!
Ja oi voi oi, yksi stressiä aiheuttanut työjuttu selvisi. Yksi kyllä vielä jää, mutta murehdin sitä sitten maanantaina.
Sitten kävin uudellä kämpällä, jossa ei enää tuoksunut ummehtuneelta. Purin vähän tavaroita ja ihastelin ympärilleni. Kyllä siitä koti tulee, kunhan isi tulee apuun ja kasaamaan mun uudet huonekalut ja kantamaan vanhat.
Kotona pakkasin cd:t (vanhatkin) ja kopsasin niitä tietokoneelle. Virhe. Siinä hurahtikin sitten puoli-iltaa rallatellessa Marilyn Mansonia ja muistellessa teiniangsteja, niiskutellessa Baddingia, pomppiessa Musea ja fiilistellessä Radioheadia.
Ainiin. Olen nähnyt kyllä outoja unia viime aikoina. Niissä on kuitenkin ollut sama teema: vainoaminen. Ja vainottu olen minä. Yhdessä unessa eräs ex-kollega tunki kämppääni päivittäin spiderman-puku päällä ja vain roikkui katossa hämähäkkimiehen tapaan. Ei koskaan tehnyt mitään muuta kuin hengasi katossa ja kyttäsi. Toisessa unessa asialla oli moikkaus-tuttu koulusta, jonka kanssa asuin yhdessä isossa kartanossa ja tiesin, että se vainosi mua ja odotti vaan, että koska pääsee iskemään. Kolmannessa oli kyseessä yksi vanha "sutina", joka pörräsi perässäni ympäri Naantalia. What does this mean?
Kiitos Inkvisiittorille, Kaarinalle ja Mutsille elämänohjeista. Pistän ne kaikki korvan taakse ja olen viisampi 24-vuotiaana kuin koskaan olin 23-vuotiaana.
Ensi viikolla haen heti sen miehen Ikeasta, ilmottaudun jooga-kurssille ja marssin Kokoomuksen aluetoimistoon.
Ja ennen kaikkea yritän olla enemmän kuin Nalle Puh ja huolehtimatta.
Ja kaiken lisäksi voin hyvillä mielin odottaa vielä ensi syntymäpäivää, jonka jälkeen voin alkaa harkitsemaan adoptiota. Ja kuuskymppisenä otan vauhdit sitten alamäessä. En ennen :)
No comments:
Post a Comment