Noniin. Viikko on mennyt _ihan kivasti_.
Maanantaina olin työssä (ekat kolme tuntia kirjaimellisesti pidin silmiä auki sormillani ja join varmaan kahdeksan kuppia kahvia sinä aikana) ja jumpassa ja selailin tenttikirjaa.
Tiistaina järjestin kotia kuntoon, kävin koululla lounaalla, kaupungilla ostoksilla, juomassa muutaman oluen tenttiin opiskelun verukkeella, mittasin vatsan ympärykseni pränikällä mittanauhalla, enkä ollut iloinen tuloksesta, sillä korviini on kantautunut tieto että kaikki yli 80 senttiä on liikaa (pläski mikä pläski).
Keskiviikkona kävin jumpassa, jonka jälkeen brunssiteltiin kaverin kanssa mun luona, jonka jälkeen lähdin töihin, jossa olikin sitten koko illan aika härdelli Jokelan tapahtumien johdosta. Ihminen minussa oli ihan kauhuissaan, toimittaja minussa ajatteli, että aika jännittävä päivä olla töissä.
Sympatiat toki valuvat täältäkin sinne uhrien, kaikkien yhdeksän, omaisten suuntaan. Yksi pyyntö: Älkää tehkö näin!
Torstai meni harakoille. "Luen koko päivän tenttiin" -suunnitelma osoittautui vähän turhan kunnianhimoiseksi. Todellisuudessa päivä muuttui yhdeksi pitkäksi kahvihetkeksi ystävän kanssa. Ja mikäs sen parempi tapa viettää vapaapäivää. Ei aina tarvitse suorittaa.
****SENSORED*****
Kirjotin tuohon kohtaan jotain ylimaallista elämänhallinta/itsetuntemusopas-kamaa, koska lupasin olla positiivinen koko tämän viikon... Huh, se oli lähellä saastuttaa teidän mieliänne. Thank god for sensorship!
Hmmph. Pelkään vaan, että koko syksystä tulee nuiva ja kuiva ja kitkerä. Vai talviko nyt jo on. No tästä pimeästä paskakelien ajasta, kutsutaan sitä millä korealla nimellä tahansa.
Otsikossa uusi ohjenuorani! Tietovisakysymys 84: Mistä peräisin?
Mä veikkaan, et toi on jostain lässystä tyttöjen kirjasta. Sellasesta, mitä tytöt lukee. Tiäk, ja tuntee sympatiaa toisia tyttöjä kohtaan... :P
ReplyDeleteSyksy ja kylmä, pole sana. Eli otan osaan ja villasukat jalkaan.