Maanantaina: Se paska mies, haastattelu, kirjoittamista
Tiistaina: Vanhan kodin siivous, kokous, siivous, kiire, kiire, kiire (kivana asiana Korsoon, jossa on aina ihanaa)
Keskiviikkona: Itkun pillitystä vauva-muskarissa, itkupillitystä junassa, itkupillitystä kaupassa, viimeisiä kamoja Manskulta, siivousta, viisi muovikassia UFF-laatikkoon, kotiin, sähköposti opettajalta, tajuaminen, että yhden jutun DL oli TÄNÄÄN!, lisää itkunpillitystä, nöyristelysähköpostien kirjoittamista, hampaiden kiristelyä ja hermojen pettämistä, kouluhomman tekoa myöhään
Torstai: Herätys kuudelta, töitä ja opintojen edistymisen selvittämistä opintotukilautakunnalle (on ne siellä nipoja, mulla oli lukuvuoden ajan 4,67 OP/tukikuukausi kun pitäis olla 4,8 OP)
Oikeasti tänään on mennyt jo satoja kertoja eilistä paremmin, jolloin väsymys vaan otti vallan ja hermot petti. Ärsyttää kyllä olla jossain asiassa niin tyttö, että kun aloitan pillittämisen, se ei niin vaan sitten lopukaan. Siinä menee sitten helposti koko päivä nyyhkytellessä. Voikohan miehet ymmärtää sitä??
Sitä paitsi inhoan sanaa pillittäminen.
No comments:
Post a Comment