Pieni punkkarin rassu takoo mun päätä jo kolmatta päivää hajalle tuosta oikean ohimon kohdalta pienillä punkkarinyrkeillään.
Kävin tällaisen keskustelun mummokaverini kanssa tiistaina:
"Joo, kyllä mulla on joskus migreenikohtauksia. Ihan superharvoin kyllä."
"Koska on viimeksi ollut?"
"En edes muista... Tais olla silloin kun oltiin katsomassa Anna Kareninaa... eli lokakuussa."
Ja valehtelematta muutamaa tuntia myöhemmin se punkkari iski.
Yleensä olen saanut sen talttumaan lääkkeillä ja yöunilla, mutta nyt se edelleen vaan jaksaa nakuttaa. Välillä sen voimat laantuu hetkeksi, mutta sitten se palaa sorvin ääreen. Argh. Sekoan kohta.
Ehkä se loppuu heti kun julkaisen tämän valitusvirren. Än-yy-tee nyt.
No comments:
Post a Comment