Flunssa

Olin jo niin varma, etten tule tänä talvena kipeäksi.

Sanoin sen P:lle alkuviikosta ennen nukkumaanmenoa. Koputin varmuudeksi peittoa "kop, kop, kop". Ilmeisesti sanonnan kohtaa "puuta" ei saa skipata.

Nyt olen nimittäin nuhainen. Tietysti se tunne alkoi todella harvinaisen arkivapaapäivän aikana. PöH!

Aion lääkitä itseäni tänään ainakin fonduella.

Viikonloppuja kaikille!

Marimekko - Sukat makkaralla

Ai, että mieltäni ilostutti alkuviikon uutiset Marimekon Thaimaan-tehtaasta, jossa työntekijät tekevät Sukat makkaralla -laseja vaarallisissa oloissa.

Onneksi päätimme tukea Marimekon "vastuullista" toimintaa häidemme yhteydessä toivomalla käytännössä ainostaan näitä kyseisiä laseja lahjaksi. Wuhuu!

Ehkä tämän ei pitäisi tulla yllätyksenä. Kyllähän se Made in Thaimaa -leima siellä design-lasin pohjassa hieman arvelutti ja siitä kai olisi fiksumpi voinut tämän päätelläkin. Mutta jotenkin sitä jossain mielensopukassa vielä yhdistää joitain positiivisia arvoja tiettyihin suomalaisyrityksiin.

Plus tätä minä ihmettelen! Jos minä ostan 2 euron viinilasin Ikeasta, en kai voi olettaa (vaikken ehkä aktiivisesti sitä ajattelekaan/halua ajatella) mitään muuta kuin että se on tehty hikipajassa jossain päin maailmaa, eihän siitä voi valmistajalle paljoa käteen jäädä. Mutta jos minä (tai tässä tapauksessa häävieraani) maksaa 30 euroa viinilasista (siis aivan järjetön hinta yhdestä lasista, tiedän), ajattelisi/toivoisi että siitä jäisi tekijällekin sen verran että perheen saisi elätettyä. Tai että saisi tehdä työnsä turvallisesti.

Huoh. Paha maailma. Sinisilmäinen Heenu. Kauniit, pahat lasit.

Marimekko.

Häh?

Mitä mä oikein missaan tässä askartelussa, kun liimaan paperia pahvin päälle ja se ei suostu menemään suoraan vaan jää väkisin kuprulle?

En tajua, nehän on suoria molemmat. Anteeksi vaan H, jonka liimaustaitoja aiemmin arvostelin. Ei oo helppoa.

Kuinka kauan kesään?

Näin pihalla kiurun.

En usko kyllä enää mihinkään ennusmerkkeihin sään suhteen. En usko kesään ennen kuin näen sen itse. Vaikka lumen seasta pukkaa jo ensimmäisiä kukkia, toivoa on vasta kun sitä lunta ei enää ole siinä ympärillä. Piste.

Jo tasaiseen tahtiin lisääntyneet pisamatkin ovat lähes kadonneet. Nekin ottivat varaslähdön.

Ärsyttävä loma lähenee -postaus!

Juhlinnan täyteisen viikonlop... Äh, ketä mä yritän huijata.

Juhlinnan täyteisen loppuviikon jälkeen iski yhtäkkiä nyt sunnuntaina kauhea matkakuume. Eikä muuten ihan turhaan, koska matkaan lähdetään ensi lauantaina.

Matkoille. Etelään. 10 päiväksi.

Tämä luonnollisesti tarkoittaa myös, että töistä on lomaa! Eikä!

Lomaa Balkanilla Adrianmeren rannoilla ja kauempana. Siellä missä on vielä tähänkin aikaan vuodesta melkein 30 astetta (tai eihän meillä ollut sellaista tänä vuonna ollenkaan).

Phuuh, mä en kestä!

Yö ohjelmoitu epäonnistumaan

Yleisurheilua on kytättävä puoleen yöhön. Illalla ollut aiemmin 4 tunnin pituiseksi venynyt kokous.

Juuri sänkyyn mennessä alkaa sataa. Kierrän sulkemassa ikkunoita, silti ropina tuntuu liian kovalta. Joskus ropina tuntuu kivalta, kuten kesälomalla aitassa, jossa oli tuohikatto. Nyt ei.

Katson kelloa, se on yksi.

Herään rämähdykseen. Katson kelloa, se on puoli kaksi. Teipillä korjattu pyykkiteline on rämähtänyt toisessa huoneessa. Ripottelen märät pyykit sohvalle kuivumaan.

Kun pääsen takaisin sänkyyn, on P alkanut kuorsata.

Mietin kaikkia elämäni epäonnistumisia. Kun ne on käyty läpi, stressaan vähän töitä. Sitten selailen vielä läpi pahimpia pelkojani.

Tiistaiaamuun herään eripirtsakkana.

Kuumehoureita

Eilen illalla kuumemittari pompsahti lukemiin 38,7. Olo oli melko sekava. Yleensä mulle ei nouse kuumetta ollenkaan, vaikka olisin kuinka kipeä. Aikuisiältä muistan kaksi tapausta ennen tätä.

En ole tosiaan juonut tippaakaan alkoholia yli kahteen viikkoon (en ole paksuna, ei vain ole maistunut). Viime yö veti kuitenkin vertoja pahimmillekin liskodiskoille.

Hereillä mua piti "leijuva peitto", joka piti saada pidettyä tietyissä asennoissa, muuten se ei olisi toiminut.. Mietin siinä veuhkatessani, että miten voi käydä niin huono tuuri että eka yö tämän uuden peiton kanssa on juuri tämä kun olen kipeä, kyllähän mä varmaan terveenä tajuaisin tämän heti.

Selviämisen hetki koitti kello 3.30 yöllä, kun nousin käydäkseni vessassa.

Tänään on ollut jo vähän parempi olo. Kuumetta ei ole enää, vain muut flunssaoireet. Noh, tulkoon siis kolmas viikonloppu ilman biletystä.

Onko reilua häh?

Olen viettänyt perin kurinalaista elämää siitä asti, kun saatoin P:n matkaan. Syönyt terveellisesti (useimmiten ainakin), urheillut ja ollut riekkumatta (toisin kuin viimeksi kun P oli työmatkalla).

Tavoitteena oli siis pitää tällainen terveysspurtti kesää varten, joka usein onkin sitten kaikkea muuta.

Maailma on palkinnut ponnisteluni flunssalla. Kiitti vaan niistä kuuluisista muruista.

Hiekka

Ensin olin, että jee meidän pihalta on puhdistettu hiekat pois.

Sit olin, että hei viikonlopuksi on luvattu 10 astetta pakkasta, ei ehkä ois vielä kannattanut.


Vali vali kunniaan!

Very important note to self

Järjestöjen kevät- ja syyskokoukset. Jos on mitään järkevämpää tekemistä, jätä väliin.
Tärkeät asiat päätetään kuitenkin muualla ja näihin kokouksiin tulee ihmiset, jotka eivät muuten ole aktiivisia mutta haluavat pari kertaa vuodessa pomottaa ja promota omia asioitaan. Kolme tuntia.

Ja enkä nyt valita, kun telkkarinkatselu ois ollut tänäiltana parempaa tekemistä. Vaan saman järjestön oikeiden asioiden edistäminen.

Loppukevennys: Sain tänään tietokoneen sähkötöpselin metalliosasta, joka siis oli irrotettu seinästä, sellaisen sähköiskun vasempaan käteen, että oikea käsi nytkähti ylös.

Naapuriyhtälö

      
Minulla poskiontelontulehdus = kova lääkitys + nenä tukossa + yskittää + päätä särkee + vituttaa + suunnaton unentarve * kello herättää seiskalta töihin.

-

Alakerran perheellä unikoulu = itkua + kiljuntaa + äidin huutamista * tuntikausia.

=

Alakertaa väsyttää, yläkertaa enempi.

Nuhanenä ja Sushi

Hei, nyt alkaa riittää. Olen flunssassa viidennen kerran tänä vuonna. Kun nyt aloitellaan viikkoa 10, tarkoittaa se siis nuhaa joka toinen viikko.

Kuulostaako reilulta? Munsta ei.

P.s. Helsingin paras sushi löytyy sit muuten Tokyo 55:sta. Kokemuksen syvä rintaääni puhuu, käyty on meinaan Koto, Sushibar & Wine, Yume, Raku Ya, Domo, Hanko Sushi ja Ichiban. Ja useita kertoja kaikki... No siis ainakin näistä paras, onhan noita vielä kokeilemattakin :)

Aktiivinen viikonloppu (odettelen edellleen)

Perjantaina spontaani yllätyshumala paikallisbaarissa, jossa meininki oli yllättävän hyvä.

Lauantaina oli sitten vuorossa yllätyskrapula ja kävi myös yllätysvieraita. Isä soitti noin puoli tuntia heräämisen jälkeen. "Oisin viiden minsan päästä siinä!" Kiireesti katosivat edellisillan jäljet, mutta harottavasta tukasta ja lasittuneesta katseesta jäätiin kuitenkin krapulastamme kiinni.

Yllätyskrapulan takia lauantaina myöhäisiltapäivään siirtyneet Heenu vs. P sulkapallo-ottelut kääntyivät jälkimmäisen voitoksi, vaikka jaksoinkin etukäteen uhota: "You're gonna lose to a giiiiiiiirl!"

Illalla käytiin sitten katsomassa Girl with a dragon tattoo -leffa, joka oli oikeinkin hyvä. Ei siinä ehkä ollut ihan sellaista fiilistä kuin alkuperäisessä, Daniel Craig oli aivan liian siloposkinen Mikael ja Amerikan Lisbeth yritti ilmeisesti puhua englantia ruotsalaisella aksentilla mutta kuulosti ihan ranskalaiselta. Mutta hyvä se oli, loppua oli oudosti vähän muutettu.

Sunnuntaiaamuna kävin reippaana jumpalla, kun ei ollut suunniteltua eikä yllätyskrapulaa. Siitä lähdin sitten sinne vaalimainosten jakoon. Kaikenlaisten espoolaislinnojen postilaatikoihin niitä tuli tungettua, varmaan perivasemmistolaista porukkaa ;) Mutta tuli siinä yksi nuori tyttö postilaatikolla vastaan, joka ilahtui kerrassaan että kyseessä oli Arhinmäen mainos.

Hyvä viikonloppu all in all. Sais vaan nyt loppua tämä jännitysnäytelmä, joka alkaa kääntyä siihen, että "ihan-sama-mitä-päättävät-ku-nyt-kertoisivat-jotain-että-mä-saisin-nukkua-yöni-kunnolla". 

Venailu

On ärsyttävää.

Just kun olin kirjoittamassa tätä tekstiä, sain puhelun jossa kerrottiin että venailu jatkuu inhimillisistä syistä ensi viikkoon.

Kyse on siis yhdestä työstä.

Mutta ensi viikkoon sitten sen kanssa. Jee (tää on ironinen jee).

Sicko

Aloittelen uutta vuotta täällä sängyn pohjalla jo kolmatta päivää. Lämpöistä on, mutta muuten vittumaista, kun pitää niistää ja joka paikkaa särkee.

Uudenvuodenaatto sujui mukavasti meillä ja Jukka Pojan keikalla. Katastrofin aineksiakin oli illassa, mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Kiitos vieraille ja sunnuntain rääppijöille :)

Nyt mä täällä sitten kahlailen läpi Ally McBealin tokaa kautta ja yritän parannella itseäni loppuviikon koitoksia varten.

P.S. Sukulaisille tiedoksi: Ei menty Varsovassa kihloihin, vaikka mummo ilmeisesti on asiasta enneunta nähnytkin!

P.P.S. Itsellänihän on myös/parempia meediolahjoja kuten/kuin mummolla. Olen hyvä tietämään vauvauutisia ennen kuin niistä minulle kerrotaan (tämä taito alkoi siskon raskaudesta) HUOM! myös blogien välityksellä eli tuntemattomista ihmisistä. Kukaan ei ole turvassa ;) Huomasimme P:n kanssa, että tämä taitoni ylettyy myös McDonaldsin kampanjoihin. Juuri olin ihmetellyt, että miksei niillä ole edes kampanjoissa kasvishampurilaisia, kun tadaa! sellainen alkoi :)

Ärsyttää

Istun toimituksen lehtipöydän vieressä. Mieskollegat tekee joka päivä sitä, että ne käy valitsemassa lehden ja menee vessaan.

Munsta tää on epähyväksyttävää käytöstä.

Pistääks vihaks?

Viimeinen kesäkuussa Hennes & Mauritzin verkkokaupasta tilaamani kesämekko on saapunut vihdoin. Melkein kolmen kuukauden odotuksen jälkeen.

Tilasin kesäkuussa muutamia mekkoja, joiden toimitusajat tilattessa vaihtelivat 5 päivästä 3 viikkoon. Jokaikinen mekko tuli myöhässä.

Valitin asiasta kaksi kertaa ja kaksi kertaa olen saanut H&M:ltä 5 euron lahjakortin. Selityksenä "tuotteiden kysyntä yllätti". Kesämekkojen kysyntä yllätti kesällä niin, ettei niitä saatu kesän aikana toimitettua. Nice.

Noh, mitä mä nyt teen syyskuussa kesämekolla Suomessa. Kesähän loppui jo elokuun alussa tänä vuonna. Ens kesänä mä oon kuitenkin liian pläski siihen mekkoon. Tai ehkä liian laiha :)

H&M:n verkkokauppa meni mulla muuten just nyt boikottiin.

Ja jatkan ilomielin myös Ryanair-boikottiani (joka alkoi jo useampi vuosi sitten epäinhimillisen kohtelun jälkeen Lontoon lentokentällä). Lentoyhtiö aikoo ruveta velottamaan kaikkien muiden luottokorttien käytöstä, paitsi heidän itse myymiensä, 10 euroa per lento. Eli 20 euroa per edestakainen lento.

Lisäksi vaikka äitini, tuo kiihkeä ay-aktivisti, saisikin varmaan tästä slaakin, olen miettinyt että pitäisikö protestiksi K- ja S-ketjujen törkeille hintojen nostolle (jo 50% ruoanhinnasta menee kauppaketjujen taskuun) alkaa käydä Lidlissä. Juuri käytiin pari viikkoa sitten, kun osuttiin huudeille ja sieltähän sai ekologisia tiskikonetabletteja, suomalaista parsakaalia ja kassa antoi paprikan ilmaiseksi kun sen vaaka jumitti.

Lukekaa kans tämä Huomasitko, montako ruispalaa oli ostamassasi pussissa? Kannattaa lukea myös kommentteja, sieltä löytyy vastaavia esimerkkejä vaikka kuinka.

Ja Rastilan leirintäalue on lopettanut yksittäisten talviuintilippujen myymisen! Ainut paikka Helsingissä. joka teki niin vielä viime talvena. Nyt on myynnissä enää kausikortteja. Valitin tästäkin ja syynä on kuulemma se, että vuoroilla on liian paljon kävijöitä. Luonnollisestihan sitä luulisi, että jos kauppa käy, kannattaisi sitten lisätä näitä talviuinnin saunavuoroja. Mutta Rastila on päättänyt vähentää kävijämäärää. Makes sense.

Tässä olisikin sitten jollekin hyvä bisnesidea = Sauna Helsingin rannalle pelkkien talviuijien käyttöön ja mereen aukko. Vitosen kerta.

Vielä yksi! Onko pahanhajuiseen hengitykseen auttava lääke Retardex (ensinnäkin mikä nimi tämä nyt on lääkkelle?) keskusta-puolueen äänenkannattaja? Tarkkaavainen kuluttaja (minä!) huomasi, että mainoksessa vilahtaa Paavo Väyrysen kuva lehden kannessa, jota pahanhajuisesta hengityksestä kärsivä nainen lukee.

Oikein hauskaa viikonloppua kaikille! Nimim. Arkena valitetaan, viikonloppuna juhlitaan

24 hours later

Vielä ankeampaa ku eilen.
Ehkä illalla laitan lomakuvat koneelle ja mietin, kuinka siistit neljä viikkoa mulla oli.
Ehkä sitten saan kirjoitettua tännekin jotain kivaa.
Tässä vaiheessa vain tämän:

Suosittelen (kiitos Q:n) Tuulaliina Variksen kirjaa Kilpikonna ja olkimarsalkka
ja Mary Ann Shafferin & Annie Barrowsin kirjaa Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville.
Ensimmäinen on ihan huikea elämänkerta Pentti Saarikoskesta (tuo juopporenttu hurmasi minutkin) ja jälkimmäinen kirjeiden muotoon kirjoitettu tarina 40-luvun lontoolaiskirjailijattaresta, sodasta ja rakkaudesta.

Moi vaan.

Täällä ollaan.
Töissä taas.
Eikä yhtään oo kivaa.

A very serious condition - not to be taken lightly

Kollegani eivät tunnu tajuavan, miten pienestä on nyt kiinni se, että kamelin selkä katkeaa ennen kuin loma alkaa.

Nämä minua ympäröivät ihmiset eivät selvästi ymmärrä, että lähenen kiljumis-, ja pahimmassa tapauksessa jopa itkupotkuraivaripistettä.

Eikä siihen tarvita mitään kummallista, ihan normaali työkäytös riittää hermoromahdukseen. Onko ihan liikaa vaadittu, että täällä saisi edes kerran vuodessa silkkihansikaskohtelua?!

Lähestyvän loman odotus on vakavasti otettava psykologinen tila. Tätä voi verrata siihen, kun on tulossa jostain kotiin ja on pissahätä. Hississä pissahätä kiihtyy aivan sietämättömäksi ja avainta lukossa kiertäessä meinaa jo aivan väkisin lirahtaa.

Mutta, tässä pitäis siis viikko vielä sit pomppia jalat ristissä. Kestää, kestää...