Pookkanaa, pookkanaa, huutaa taapero ruokapöydässä. Hän halajaa
lempiruokaansa, pieniä pakasteporkkanoita. Lautasella on pastaa ja
tomaatteja.
Olen niin kuin en kuulisikaan. Kahdeksan askelta pakastimelle,
porkkanoiden mikrotus ja pöytään tuominen ylittää nyt väsymyskynnyksen.
En jaksa olla palvelija tai äiti, haluan syödä ruokani rauhassa.
Pookkanaa, pookkanaa, huutaa taapero vielä hetken ja alkaa sitten syödä.
Olen virallisesti maailman surkein äiti, kun en anna lapselleni
porkkanoita hänen niitä pyytäessä. Mun lapsi siis haluaisi syödä
terveellisesti ja mä en jaksa.
Uusi väsymyksen taso löydetty. Huomenna sit taas porkkanoita, lupaan.
Sit kun kirjoittaa jotain siitä, että on "vähän" huono äiti, tulee parempi mieli kun siihen lisää pari GIFiä perään.
via GIPHY
No comments:
Post a Comment